Ero sivun ”Viron Inkeri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
typo
Rivi 9:
Viron Inkerin etnisistä ryhmistä 1930 -luvun lopulla suurin oli [[inkerikot]], noin 900 henkeä. He asuivat lähinnä Väikylässä, Saarkylässä, Vanhassakylässä ja jonkin verran heitä oli myös Hanikessa. Vanhassakylässä oli baptistiliike saanut runsaasti kannatusta ortodoksien keskuudessa. Toiseksi eniten alueella asui [[Inkeril%C3%A4iset|inkeriläisiä]], uskonnoltaan luterilaisia, noin 600-700 henkeä. Eniten heitä asui Kallivieressä. Myös Räkälä, Arsia, Kulla, Rajakylä ja Alakylä olivat luterilaisten asuttamia. Venäläistä väestöä asui Viron Inkerissä noin 200. Karstalan (Gorkan) kylä oli kokonaan venäläinen. Sen asukkaat oli tuotu jo maaorjuuden aikana sisä-Venäjältä. [[Vatjalaiset|Vatjalaisia]] asui Viron Inkerissä vain muutamia perheitä. Virolaisia oli noin 200, pääosin virkamiehiä ja rajanvartijoita sekä heidän perheitä.<ref>I-R. Järvinen. "Aili Laihon päiväkirja Viron Inkeristä kesällä 1937". Inkerin teillä, SKS, 1990</ref>
 
Alueesta muodostui tärkeä heimotyön kohde suomalaisille erityisesti [[Akateeminen_Karjala-Seura|Akateemiselle Karjala-Seuralle]]. Akateemisen KarjajaKarjala-SeuraSeuran ja Inkerin liiton avulla Viron Inkeriin perustettiin heimohenkinen lehti Sananseppä. Lehden päätoimittaja oli Suomessa koulutuksen saanut Leander Reijo (1904–1931). Leander Reijo katosi Viron Inkerin rajalla 1931, ilmeisesti hänen kaapattiin Neuvosto-Venäjälle.
 
Suomessa Viron Inkeriä pidettiin eräänlaisena Inkerin viimeisenä linnakkeena Neuvosto-Venäjää vastaa. Viron Inkeriin järjestettiin Suomesta useita isäänmaallishenkisiäisänmaallishenkisiä heimoretkiä, nämä olivat varsin usein hyvinkin provokatiivisia. Kaikki heimotyö ei ollut näin suorasuuntaista, vaan muun muassa Inkeri-liitto toimitti alueelle kirjalähetyksiä.
 
Suomessa Viron Inkeriä pidettiin myös eräänlaisenäeräänlaisena viimeisenä linnakkeena, jossa vuosisatainen inkeriläinen kulttuuri oli vielä tutkittavissa. Alueella vierailivat suomalaisista tutkijoista mm. [[Lauri Kettunen]],[[Martti Haavio]] ja [[Lauri_Simonsuuri|Lauri Laiho]]
 
==Viron Inkerin kylät==