Ero sivun ”Viron Inkeri” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) typo |
||
Rivi 9:
Viron Inkerin etnisistä ryhmistä 1930 -luvun lopulla suurin oli [[inkerikot]], noin 900 henkeä. He asuivat lähinnä Väikylässä, Saarkylässä, Vanhassakylässä ja jonkin verran heitä oli myös Hanikessa. Vanhassakylässä oli baptistiliike saanut runsaasti kannatusta ortodoksien keskuudessa. Toiseksi eniten alueella asui [[Inkeril%C3%A4iset|inkeriläisiä]], uskonnoltaan luterilaisia, noin 600-700 henkeä. Eniten heitä asui Kallivieressä. Myös Räkälä, Arsia, Kulla, Rajakylä ja Alakylä olivat luterilaisten asuttamia. Venäläistä väestöä asui Viron Inkerissä noin 200. Karstalan (Gorkan) kylä oli kokonaan venäläinen. Sen asukkaat oli tuotu jo maaorjuuden aikana sisä-Venäjältä. [[Vatjalaiset|Vatjalaisia]] asui Viron Inkerissä vain muutamia perheitä. Virolaisia oli noin 200, pääosin virkamiehiä ja rajanvartijoita sekä heidän perheitä.<ref>I-R. Järvinen. "Aili Laihon päiväkirja Viron Inkeristä kesällä 1937". Inkerin teillä, SKS, 1990</ref>
Alueesta muodostui tärkeä heimotyön kohde suomalaisille erityisesti [[Akateeminen_Karjala-Seura|Akateemiselle Karjala-Seuralle]]. Akateemisen
Suomessa Viron Inkeriä pidettiin eräänlaisena Inkerin viimeisenä linnakkeena Neuvosto-Venäjää vastaa. Viron Inkeriin järjestettiin Suomesta useita
Suomessa Viron Inkeriä pidettiin myös
==Viron Inkerin kylät==
|