Wikipedia

Ero sivun ”Barbara Stanwyck” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22:
'''Barbara Stanwyck''' (oik. '''Ruby Catherine Stevens'''; [[16. heinäkuuta]] [[1907]] [[New York City]], [[New York (osavaltio)|New York]] – [[20. tammikuuta]] [[1990]] [[Santa Monica]], [[Kalifornia]]) oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[elokuva]][[näyttelijä]], joka loi menestyksekkään uran myös [[televisio]]ssa. Nykyään Stanwyckiä pidetään yhtenä [[Hollywood]]in kulta-ajan legendaarisimmista näyttelijöistä, sillä vuonna [[1999]] [[American Film Institute|Yhdysvaltain elokuvainstituutti]] on valinnut hänet kaikkien aikojen 11. merkittävimmäksi naisnäyttelijäksi.<ref>http://connect.afi.com/site/DocServer/stars50.pdf?docID=262</ref>
 
Barbara Stanwyck aloitti uransa näyttämöllä [[Broadway (teatteri)|Broadwaylla]] vuonna [[1924]] New Yorkissa ja alkoi sen tuoman menestyksen seurauksena saada rooleja myös elokuvista. Vuonna [[1927]] hän teki elokuvadebyyttinsä newyorkilaisessa elokuvassa ''Broadway Nights'' ja muutti [[Hollywood]]iin aloittaakseen kokopäiväisen uran elokuvanäyttelijänä. [[1930-luku|1930]]- ja [[1940-luku|1940-luvuilla]] hän kuului jo Hollywoodin kirkkaimpiin tähtiin ja oli yksi mainekkaiden ohjaajien [[Cecil B. DeMille]]n, [[Fritz Lang]]in ja [[Frank Capra]]n suosikeista. Stanwyck näytteli sekä [[draama|draamoissa]] että [[komedia|komedioissa]].
 
Stanwyck esitti usein vahvoja, määrätietoisia, sisukkaita ja dominoiviakin naisia, joista useimmatuseat olivat myös [[femme fatale]]ja. Stanwyck tunnetaan erityisesti [[film noir]] -elokuvagenren taitajana. Hän loisti draamaelokuvissa, mutta oli myös taitava [[komedienne]]. Hänet tunnetaanmuistetaan luultavasti parhaiten [[Billy Wilder]]in klassikkoelokuvasta ''[[Nainen ilman omaatuntoa]]'' (1944) ja [[western|televisiowesternistä]] ''The Big Valley'' (1965–1969), josta hänelle myönnettiin myös [[Emmy-palkinto]]. Hän sai sen lisäksi vielä kaksi muuta Emmy-palkintoa ja yhden [[Golden Globe]]n, mutta elokuva-alan tärkeimpänä pidettyä [[Oscar-palkinto]]a hän ei koskaan onnistunut voittamaan, vaikka olikin neljä kertaa ehdokkaana. Stanwyck mainittiinkin usein "parhaana näyttelijättärenä, joka ei ole koskaan saanut Oscaria". Stanwyckille myönnettiin viimein [[Oscar-kunniapalkinto|kunnia-Oscar]] vuonna [[1982]].
 
Stanwyck päätti melkeinlähes neljäkymmentä40 vuotta kestäneen elokuvauransa vuonna [[1964]] ja televisiossa hän näytteli aina vuoteen [[1986]] asti, jolloin hän päätti koko yli kuusi vuosikymmentä kestäneen uransa. Hän kuoli neljä vuotta myöhemmin [[Kalifornia]]n [[Santa Monica]]ssa tammikuussa [[1990]].
 
==Elämä ja ura==
Rivi 41:
Elokuvan ansiosta Stanwyckista tuli suosittu, ja sen seurauksena hän teki kolme elokuvaa [[Warner Bros.]] -elokuvayhtiölle. Syyskuussa [[1931]] Stanwyck kuitenkin palasi Columbia-yhtiöön, jonka alaisena hän oli tehnyt muutamat ensimmäisistä elokuvistaan. Seuraavan neljän vuoden aikana hän teki yhteensä jopa 14 elokuvaa. Näihin kuuluivat muun muassa mieleenpainuvat roolit elokuvissa ''Night Nurse'' (1931), jossa Stanwyck tulkitsee murhilta lapsia pelastavaa Lora Hart -lastenhoitajaa, ''So Big!'' (1932), joka oli Stanwyckin ensimmäinen "laatuelokuva", ''[[Myrsky yli Aasian (vuoden 1933 elokuva)|Myrsky yli Aasian]]'' (1933), ''Vaalea viettelijätär'' (1933), jossa Stanwyck näytteli kunnianhimoista naista ja ''Annie Oakley'' (1935), jossa Stanwyck esitti [[Annie Oakley|nimiroolia]].
 
Aviomies Fayn ura oli alkanut hiipua siinä missä hänen vaimonsa menestyi. Viimeisenä yrityksenään pitää suhde sekä Fayn ura kasassa Stanwyck suostui vuonna [[1933]] näyttelemään yhdessä Fayn kanssa näytelmässä ''Tattle Tales'', joka sai ensi-iltansa [[1. kesäkuuta]] vuonna 1933, mutta suljettiin jo 28 näytöksen jälkeen [[24. kesäkuuta]]. Kaksi vuotta myöhemmin he kuitenkin allekirjoittivat eropaperit.
 
===Vuodet huipulla===
Rivi 47:
Vuonna [[1937]] Stanwyck teki elokuvan ''Äidin uhraus'' ja sai siitä ensimmäisen [[Parhaan naispääosan Oscar-palkinto|Oscar-ehdokkuutensa parhaasta naispääosasta]]. ''Äidin uhraus'' kertoi Stella Dallas-nimisestä äidistä. Vuonna [[1939]] Stanwyck niitti menestystä nyrkkeilyaiheisessa elokuvassa ''[[Kultapoika]]'', jossa miespääosassa oli [[William Holden]]. Toinen ehdokkuus tuli elokuvasta ''Nainen Eeva'' (1941), jossa Stanwyck esiintyi yhdessä [[Henry Fonda]]n kanssa. Vuonna [[1994]] ''Nainen Eeva'' valittiin "kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä" elokuvana säilytettäväksi [[Yhdysvaltain kongressin kirjasto]]n [[National Film Registry]]ssä. Elokuva sai myös paikat [[American Film Institute]]n listoilla: ''100 romanttisinta elokuvaa'' (#26) ja ''100 hauskinta komediaa'' (#55) -listoilla. Vuonna 1941 ilmestyi Stanwyckiltä myös kaksi hyvin menestynyttä elokuvaa ''He uskoivat elämään'' ja ''Jään tänne yöksi'', jonka naispääosan Stanwyck nappasi [[Ginger Rogers]]in hylättyä tämän.
 
[[Robert Taylor]]in kanssa Stanwyck painoi käden- ja jalanjälkensä ja kirjoitti nimikirjoituksensa märkään betonilaattaan [[Grauman's Chinese Theatre]]n edustalla [[11. kesäkuuta]] vuonna 1941.
 
Vuonna [[1943]] Stanwyck teki elokuvan kauhuelementtejä[[kauhu]]elementtejä sisältävän musiikkielokuvan ''[[Dixie-Daisy ja murhamysteeri]]'', joka sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta musiikista.
 
[[Kuva:Double indemnity screenshot 9.jpg|thumb|right|Stanwyck ehkä tunnetuimmassa elokuvassaan ''[[Nainen ilman omaatuntoa]]'' (1944).]]
Rivi 64:
===Viimeiset vuodet valkokankaalla===
[[Kuva:Barbara Stanwyck in Clash by Night trailer.JPG|thumb|200px|right|Stanwyck elokuvan ''[[Purkaus yössä]]'' trailerissa vuonna [[1952]].]]
Vuosina 1958–1961 Stanwyckille ei tarjottu lainkaan elokuvarooleja, kunnes vuonna [[1962]] hän sai roolin elokuvassa ''Kuuma katu'' (1962), jossa näyttelivät myös [[Jane Fonda]] ja [[Anne Baxter]]. Hän näytteli myös supertähtilaulaja- ja elokuvalegenda [[Elvis Presley]]n kanssa ''Huoleton kulkuri'' -elokuvassa vuonna [[1964]]. Stanwyckin viimeiseksi elokuvarooliksi jäi samana vuonna tehty [[William Castle]]n ohjaama mysteerinen [[kauhuelokuva]] ''Yöllistä kauhua''.
 
Stanwyck näytteli uransa aikana yhteensä 83 elokuvassa. Hän sai yhteensä neljä parhaan naispääosan Oscar-ehdokkuutta, mutta ei voittanut niistä yhtään. Stanwyckia kutsutaankin usein parhaaksi näyttelijättäreksi, joka ei koskaan voittanut kyseistä arvostettua palkintoa. Vuonna [[1982]] hänelle viimein myönnettiin [[Oscar-kunniapalkinto]] kunnianosoituksena pitkästä urastaan ja elämäntyöstään.
Rivi 75:
 
===Yksityiselämä ja kuolema===
Yksityiselämässään Barbara Stanwyck oli kaksi kertaa naimisissa. [[26. elokuuta]] vuonna [[1928]] Stanwyck avioitui näyttelijäkollega Frank Fayn kanssa. He adoptoivat yhdessä Dion Anthony "Tony" Fay -nimisen pojan [[5. joulukuuta]] vuonna 1932, joka oli syntynyt saman vuoden helmikuussa. Pari erosi seitsemän vuotta kestäneen myrskyisän liiton jälkeen [[30. joulukuuta]] vuonna 1935. Avioliitto päättyi Fayn kanssa käyneeseen alkoholin täytteiseentäyteiseen tappeluun; sen aikana Fay heitti heidän nuoren poikansa uima-altaaseen.<ref>http://finnish.imdb.com/name/nm0001766/bio</ref> Stanwyck voitti Dionin huoltajuuden oikeudessa.
 
[[13. toukokuuta]] vuonna [[1939]] Stanwyck avioitui uudelleen, tällä kertaa näyttelijä [[Robert Taylor]]in kanssa. Heidän romanssinsa alkoi elokuvan ''Hänen veljensä vaimo'' (1936) kuvauksissa ja he tästä pian muuttivat yhteen. He asuivat avioliittonsa aikana [[Los Angeles]]in Brentwoodin kaupunginosassa sijaitsevalla ranchilla.
 
Tämäkään liitto ei ollut onnellinen loppuen lopuksi, sillä Taylor petti vaimoaan useidenusein muiden naisten kanssa. Vuonna [[1950]] Stanwyck haki eroa kuultuaan Taylorin suhteesta [[Lana Turner]]iin, joka astui voimaan vuotta myöhemmin [[21. helmikuuta]] [[1951]]. Samana vuonna Stanwyckin suhde poikaansa Dioniin jostakin syystä katkesi. Stanwyck ja Taylor näyttelivät myöhemmin vuonna 1964 Stanwyckin viimeiseksi jääneessä elokuvassa ''Yöllistä kauhua''. Stanwyck ei mennyt enää Taylorin jälkeen naimisiin ja sai Taylorintämän palkasta 15% elatusapua tämän kuolemaan [[1969]] asti.
 
[[Kuva:Barbara Stanwyck in His Brother's Wife.JPG|thumb|220px|left|Stanwyck elokuvassa ''Hänen veljensä vaimo'' ([[1936]]).]]
Rivi 86:
Stanwyckillä oli suhde näyttelijä [[Robert Wagner]]in kanssa, jonka hän tapasi elokuvan ''Titanic'' (1953) kuvauksissa. Wagner oli 22-vuotias ja Stanwyck oli 45-vuotias suhteen alussa. Heidän romanssinsa kesti neljä vuotta, jonka jälkeen Stanwyck lopetti suhteen.<ref>King (2008).</ref>
 
Vuonna [[1981]] 74-vuotiaan Stanwyckin kotiin murtautui tunkeilija yhden aikaan yöllä, johon Barbarahän heräsi. Tunkeilija pahoinpiteli Stanwyckin makuuhuoneeseensa ja ryösti hänet. Vuonna [[1985]] Stanwyckin talo tuhoutui tulipalossa. Hän järkyttyi kuullessaan, että oli menettänyt palossa kaikki Robert Taylorin lähettämät rakkauskirjeet. Hänet tunnettiin myös konservatiivisena [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanina]] [[William Holden]]in, [[Ginger Rogers]]in, [[Gary Cooper]] ja [[Fred MacMurray]]n ohella.<ref>Diorio, Al ''Barbara Stanwyck: A Biography", sivu 202</ref><ref>[http://www.imdb.com/name/nm0001766/bio Barbara Stanwyck - Biography<!-- Bot generated title -->]</ref><ref>Metzger, Robert ''Reagan, American icon'', sivu 27</ref>
 
Barbara Stanwyck kuoli 82-vuotiaana [[sydämen vajaatoiminta]]an, [[keuhkolaajentuma]]an ja [[keuhkoahtaumatauti]]in [[20. tammikuuta]] vuonna [[1990]] Saint Johnin sairaalassa [[Santa Monica]]ssa, [[Kalifornia]]ssa. Stanwyck ei halunnut hautajaisia, vaanjoten hänet tuhkattiin heti ja hänen tuhkansa siroteltiin Lone Pineen, Kaliforniaan, missäjossa kuvattiinoli moniakuvattu useita hänen elokuvien ja televisiojaksojenelokuviensa kohtauksia.
 
Stanwyck sai 8. helmikuuta vuonna 1960 elokuvaurastaan tähden [[Hollywood Walk of Fame]]lle, joka sijaitsee osoitteessa 1751 Vine Street. Hänet on myös vuonna 1973 kunnianosoituksena liitetty Hall of Great Western Performersiin National Cowboy & Western Heritage-museossa [[Oklahoma City]]ssä, [[Oklahoma]]ssa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Barbara_Stanwyck”