Ero sivun ”Filmikamera” versioiden välillä

▲Käytetyt filmikoot ovat historian myötä pienentyneet. Koska suurennuskojeet yleistyivät hitaasti, oli negatiivin koolla 1900-luvun alkuun asti suuri merkitys, koska vedokset tehtiin pinnakkaiskopioina. [[Maisema|maisemakuvaajat]], kuten [[Signe Brander]], [[I. K. Inha]] ja [[Daniel Nyblin]] käyttivät usein ns. täyden koon negatiivia saadakseen kookkaita vedoksia. Levyjen koot vaihtelivat, 10x15, 13x18, 18x24 cm jne, mutta Suomessa käytettiin eniten 9x12 cm laseja. Lasilevyjä käytettiin rinnan pakkafilmikasetissa olevien laakafilmien kanssa, laakafilmi syrjäytti lasilevyt ammattikuvauksessa lopullisesti vasta 1950-60-luvuilla, jolloin muotokuvaus värifilmillä yleistyi.

▲Ammattivalokuvaajat käyttävät usein kinofilmiä huomattavasti suurempia filmikokoja, jotka takaavat paremman kuvanlaadun. Esimerkiksi studiokäytössä yleisissä rullafilmikameroissa käytetään [[6 cm x 6 cm -filmikoko|6 cm leveää filmiä]]. Yleisiä rullafilmikameroiden negatiivikokoja ovat 6x4.5, 6x6, 6x7, 6x9 ja 6x12 cm. Laakafilmikameroissa on tätäkin suuremmat negatiivikoot: 9x12 cm (4x5 tuumaa) ja 18x24 cm (8x10 tuumaa).