Ero sivun ”Semjon Budjonnyi” versioiden välillä

Budjonnyi syntyi maatyöläisperheeseen [[Don]]in alueella Etelä-Venäjällä. Hän työskenteli maalla vuoteen 1903 asti, jolloin hänet värvättiin keisarilliseen armeijaan. Hän palveli ratsujoukoissa ja osallistui [[Venäjän-JapaninVenäjän–Japanin sota]]an 1905. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana hän oli vääpelinä Venäjän[[itärintama länsirintamalla(ensimmäinen maailmansota)|itärintamalla]], kunnes siirrettiin [[Kaukasia]]n rintamalle. Hän sai neljä kertaa urheudestaan [[Pyhän Yrjön risti (Venäjä)|Pyhän Yrjön ristin]].

Kun [[lokakuun vallankumous]] syrjäytti [[Nikolai II|Nikolai II:n]]:n, Budjonnyi liittyi punaisten riveihin ja toimi sotilaiden neuvostoissa [[Kaukasia]]ssaKaukasiassa.

[[Venäjän sisällissota|SisällisodanSisällissodan]] puhjetessapuhjettua vuonna 1918, Budjonnyi järjesti Donin alueella [[punakaarti]]n ratsuväen. Siitä kehittyi 1. ratsuväen armeija. Tämä armeija oli tärkeässä osassa lyötäessä valkoisten [[Anton Denikin]]in [[Moskova]]a kohti etenevät joukot. Budjonnyi liittyi [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|bolševikkipuolueeseen]] 1919 ja loi läheiset välit [[Josif Stalin]]iin jasekä [[Kliment Vorošilov]]iin.

Vuonna 1920 Budjonnyin ratsuväkiarmeija otti osaa [[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota|Neuvosto-Venäjän–Puolan väliseen sotaan]]an, joka oli aluksi bolševikeille menestyksellinen. Myöhemmin menestyi hiipui [[Varsova]]n taistelussa, joissa Budjonnyin armeijan eteneminen pysähtyi [[Lwów]]iin. Hänen armeijansa lyötiin Komarówin taistelussa, joka oli eräs maailman suurimmista ratsuväkitaisteluista. Tämän jälkeen Budjonnyi siirrettiin taistelemaan Ukrainan ja Krimin valkoisia joukkoja vastaan. Huolimatta häviöstään Puolassa, Budjonnyista tuli yksi suurimmista bolševikkien sankareista sodan jälkeen.

Vuonna 1935 Budjonnyistä tuli yksi viidestä Neuvostoliiton marsalkasta. Kolme näistä viidestä teloitettiin [[Stalinin vainot|Stalinin puhdistuksissa]] 1930-luvun lopulla. Henkiin jäivät Budjonnyi ja Vorošilov. Budjonnyi oli kokenut ratsuväenupseeri, mutta modernista sodankäynnistä, kuten panssarivaunuista hänellä ei ollut tässä vaiheessa kokemuksia.

Vuonna 1937 Budjonnyi johti [[Moskovan sotilaspiiriäsotilaspiiri]]ä.

Budjonnyi koordinoi lounaista ja eteläistä rintamaa (armeijaryhmä) [[natsi-Saksa|Saksan]] saarrettua [[Kiova]]n [[operaatio Barbarossa]]ssa elo–syyskuussa 1941. Neuvostoliiton maavoimien parhaat divisioonat ja joukkojen lukumääräinen ylimäärä eivät auttaneet. Neuvostojoukot saarrettiin kahteen kertaan, ensin Umanissa ja Kiovassa. Stalin käskytti tässä vaiheessa joukot pitämään asemat, mikä johti jäykkään sodankäyntiin ja yleensä nopeaan puolustuksen luhistumiseen, [[motti|motteihin]] ja pakoonpakenemiseen. Neuvostoliitto menetti 1,5 miljoonaa miestä. Budjonnyi korvattiin syyskuussa 1941 [[Semjon Timošenko]]lla, joka pystyi kokoamaan joukot Itä-Ukrainassa ja vastahyökkäykseen, joka ajoi kaksi [[SS]]-panssaridivisioonaa perääntymään 65 kilometriä [[Rostov]]ista.