Ero sivun ”Sodankäynnin toiminnalliset tasot” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
fix, yhdistetty lista näkyi olevan sama kuin operatiivinen lista
Coen (keskustelu | muokkaukset)
f, w
Rivi 2:
{{Uutta tutkimusta|tämä on puhtaasti alkup. kirjoittajan omasta päästä, voisi poistaakin}}
 
'''Sodankäynnin toiminnalliset tasot''' ovat eri tasoja, joihin sodankäyntiin[[sodankäynti]]in liittyviä asioita jaetaan sen mukaan, kuinka laajasti ne vaikuttavat. Esimerkiksi tapahtumalla, joka vaikuttaa koko valtion sodankäyntiin sanotaan olevan ''suurstrateginen vaikutus'', kun taas yhden jalkaväkijoukkueen taisteluun vaikuttava asia on ''taisteluteknisen tason vaikutus''. Täten saatetaan puhua esimerkiksi strategisista, operatiivisista tai taktisista toimista taistelukentällä.
 
Sodankäynnissä on viisi, kuusi toiminnallista ulottuvuutta, joista muodostuu oman ja [[vastustaja]]n puolen kokonaisuus sekä niiden vahvuudet ja heikkoudet. Niitä toiminnallisia ulottuvuuksia ovat operatiivinen, logistinen, sosiaalinen, teknologinen ja organisatorinen ulottuvuus. Uuden sodankäynnin vallankumouksen mukana myös informaatio nousee sodankäynnin uudeksi, kuudenneksi toiminnalliseksi ulottuvuudeksi, tukitoimesta vaikuttamiskeinoksi kuten tuli tai joukot.
Rivi 14:
#liittokuntastrategia ([[suurstrategia]]): liittokunnan kaikkien voimavarojen käyttö liittokunnan sodan (vaikuttamisen) voittamiseen.
 
'''Logistinen taso''', kyky luoda, siirtää ja ylläpitää sotavoimaa. Se, tai paremminkin sen käytössä olleet rajalliset voimat, lihas-, tuuli- ja vesivoimat, rajoittivat sodankäyntiä monella tavalla tuhansia vuosia, mmmuun muassa sotajoukon kokoa. Vasta uudet voimat, höyryvoima rautateillä ja merillä, sekä [[lennätin]] muuttivat sodankäyntiä tässä suhteessa. Logistinen taso vaikutti ensimmäisen kerran ratkaisevasti sodankäyntiin Amerikan[[Yhdysvaltain Sisällissodansisällissota|Yhdysvaltain sisällissodan]] aikana 1861 - 651861–1865. Siinä dominoi pohjoisvaltioiden[[Pohjoisvaltiot|Pohjoisvaltioiden]] kyky luoda ja ylläpitää lukumääräisesti ylivoimainen sotavoima. Etelän operatiivisesti loistavat kenraalit jäivät pohjoisen massojen jalkoihin.
 
'''Sosiaalinen tai psykologisyhteiskunnallinen taso''' käsittää ne ihmisten väliset ilmiöt, lähinnä tunteet, jotka syntyvät ihmisessä, tai ihmisten välillä taistelijaparissa, ryhmässä, komppaniassa, suuremmissa joukoissa päätyen aina valtioon, uskontoon, ideologiaan, ihmiskuntaan ja maailmankaikkeuteen asti. Sotilaallinen toiminta ei koskaan kohdistu vain aineellisiin voimiin; se kohdistuu aina yhtä aikaa moraalisiin voimiin, jotka antavat sodalle sen voiman (''life''), eikä näitä kahta voi erottaa.
 
'''Teknologinen taso''' käsittää [[tekniikka|teknologia]]a sodassa mmmuun muassa kaikkien em.edellä mainittujen tasojen yhteydessä. [[Karl von Clausewitz|Clausewitz]] toteaa, että, koska kaikilla sotaa käyvillä on lähes samanlainen tekniikka, teknologialla ei ole suurempaa merkitystä sodassa. Tämä piti paikkansa aina 1800- luvun puoliväliin saakka. Sitten höyryvoima, rautatiet, lennättimet, takaa ladattavat ja kierteillä varustetut kiväärit ja tykit muuttivat tilanteen. Alkoi noin sata viisikymmentä vuotta jatkunut sodankäynnin teknistyminen ja sen mukana tullut monimutkaistuminen.
 
'''Organisatorinen taso''' käsittää mmmuun muassa joukkojen [[organisaatio]]on, käskyvaltaan, johtosuhteisiin ja yhteistoimintaan liittyvät asiat. Organisaatio ja organisointi ovat erittäin tärkeitä, jopa tekniikkaa tärkeämpiä. Esimerkiksi Egyptin pyramidit ovat rakennuksina vaikuttavia, mutta ilmeisesti työn organisointiin liittyvä taso on ollut huomattavasti tekniikkaa oleellisempi. Eli noin 50005 000 vuotta vanhalla tekniikalla pystyttiin luomaan nykyaikaakin hämmästyttäviä saavutuksia. Organisatorisen tason keskeinen kysymys on keskitetty vai hajautettu. Hajautettu taas liittyy keskeisesti tietoliikennetekniikkaan.
 
'''Informatiivinen taso''' voidaan nähdä kuudentena sodankäynnin toiminnallisena ulottuvuutena. Sodankäynnillä ja informaatiolla voidaan nähdä kolme suhdetta. Ne ovat:
Rivi 26:
* sodankäynti ja informaatiotekniikka ja
* [[informaatiosodankäynti]].
Informaatio on aina ollut oleellinen tekijä sodankäynnissä. MmMuun muassa vastustajan doktriinin, aseiden, johtajien ja moraalin sekä taistelumaaston ja sään tunteminen ovat näitä tekijöitä. Informaatio oli aiemmin kuitenkin vain tukitoimi. Ilman sitä taistelun voittaminen oli täysin mahdollista. Informaatiotekniikka on ollut merkittävässä asemassa sodankäynnissä vasta hieman yli sata vuotta. Informaatiosodankäynti on vasta syntymässä.
 
'''Lisäksi tekemiseen tarvitaan aina energiaa, tilaa ja aikaa.'''