Ero sivun ”Larin-Kyösti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sukunimen kirjoitusasu korjattiin oikeaksi. Exlibris lisättiin.
tiiv. (turha kaikkia "vääriä" muotoja joka nimestä on selostaa, lähteissä on se nimi mikä on)
Rivi 25:
'''Larin-Kyösti''', oikeasti '''Kyösti Larson''' ([[5. kesäkuuta]] [[1873]] [[Hämeenlinna]] – [[2. joulukuuta]] [[1948]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[runoilija]].
 
Larin-Kyöstin vanhemmat ''[[Gustaf Israel Larson]]'' ja ''[[Sofia Vilhelmina Skog]]'' olivat Suomeen muuttaneita [[Ruotsi|riikinruotsalaisia]] ja hänen isänsä piti talvisin Hämeenlinnassa Seurahuoneen ravintolaa ja kesäisin Kaupunginpuiston kesäravintolaa. Taustastaan huolimatta Larin-Kyösti meni [[Suomen kieli|suomenkieliseen]] [[Hämeenlinnan lyseo|Hämeenlinnan lyseoon]] ja omaksui alkuvaikeuksien jälkeen täysin suomen kielen. Hänen runoudessaan näkyi kuitenkin vaikutteita ruotsalaisten [[Carl Michael Bellman]]in ja [[Gustaf Fröding]]in runoista.
Larin-Kyöstin sukunimestä esiintyy joissakin kirjoituksissa muoto "Larsson".
Oikea muoto näkyy esim. lähteissä mainitussa runoilijan omasta exlibriksestä.
 
Larin-Kyöstin elämään ja runouteen vaikutti syvästi kaksi tapausta. Hänen ravintoloitsija-isänsä teki vuonna [[1884]] itsemurhan taloudellisten vaikeuksien takia, jolloin perheen äiti joutui ottamaan liiketoimet vastuulleen. Toinen tapaus oli se, kun Larin-Kyösti karkotettiin [[1892]] Hämeenlinnasta hänen tapeltuaan ystävineen toisen nuorisojoukon kanssa Hämeenlinnan Tähtipuistossa. Larin-Kyösti vietti tämän karkotusajan [[Tuulos|Tuuloksessa]] ja tutustui sinä aikana perusteellisesti hämäläiseen kyläyhteisöön ja sen kansanihmisiin.
Larin-Kyöstin vanhemmat ''[[Gustaf Israel Larson]]'' ja ''[[Sofia Vilhelmina Skog]]'' olivat Suomeen muuttaneita [[Ruotsi|riikinruotsalaisia]] ja hänen isänsä piti talvisin Hämeenlinnassa Seurahuoneen ravintolaa ja kesäisin Kaupunginpuiston kesäravintolaa. Taustastaan huolimatta Larin-Kyösti meni [[Suomen kieli|suomenkieliseen]] [[Hämeenlinnan lyseo|Hämeenlinnan lyseoon]] ja omaksui alkuvaikeuksien jälkeen täysin suomen kielen. Hänen runoudessaan näkyi kuitenkin vaikutteita ruotsalaisten [[Carl Michael Bellman]]in ja [[Gustaf Fröding]]in runoista.
 
Larin-Kyöstin elämään ja runouteen vaikutti syvästi kaksi tapausta. Hänen ravintoloitsija-isänsä teki vuonna [[1884]] itsemurhan taloudellisten vaikeuksien takia, jolloin perheen äiti joutui ottamaan liiketoimet vastuulleen. Toinen tapaus oli se, kun Larin-Kyösti karkotettiin [[1892]] Hämeenlinnasta hänen tapeltuaan ystävineen toisen nuorisojoukon kanssa Hämeenlinnan Tähtipuistossa. Larin-Kyösti vietti tämän karkotusajan [[Tuulos|Tuuloksessa]] ja tutustui sinä aikana perusteellisesti hämäläiseen kyläyhteisöön ja sen kansanihmisiin.
 
Hämeenlinnan lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli [[Eino Leino]]. He valmistuivat yhdessä ylioppilaiksi [[1895]] ja lähtivät [[Helsingin yliopisto|Helsinkiin]] opiskelemaan. Larin-Kyösti opiskelikin jonkin aikaa [[venäjän kieli|venäjän kieltä]] aikoen ryhtyä [[kääntäminen|kääntäjäksi]] ja virkamieheksi, mutta sitten runous vei voiton.