Keskittyminen yhteiskunnallisten ongelmien, kuten valta-aseman ja eriarvoisuuden perusteelliseen ymmärtämiseen ei kuitenkaan tarkoita, että teoreettinen tarkastelu hylättäisiin. Päinvastoin, ilman kompleksisia ja kehittyneitä teorioita perusteellinen ymmärrys ei ole mahdollista. Tälle teoreettiselle pyrkimykselle on olennaista analysoida valta-aseman ja diskurssin kompleksisia suhteita.<ref name="vandijk"/>
ToisetCDA:ta ovaton väittäneetmyös kritisoitu. Mm. Peter E. Jones on väittänyt, ettei tavallisten viestintää koskevien kysymysten ja kyseenalaistuksen perusteella{{selvennä}} voi rakentaa menetelmää poliitiikan ja ideologian kritiikkiin,. jaJonesin mukaan CDA pyrkii antamaan kuvan, että kriittinentekstin diskurssianalyysiideologista antaasuuntautumista vääristävänvoidaan kuvananalysoida irrallaan sen poliittisesta tulkinnasta, ikään kuin pelkät semanttiset tai kieliopilliset ominaisuudet heijastaisivat tekstin yhteiskunnanideologista toiminnastasuuntautuneisuutta. Näin ollen CDA on vain tietynlaisten tulkinnallisten preferenssien pukemista näennäisen objektiivisuuden kaapuun. Näitä preferenssejä ohjaavat mm. tietyt oletukset ja näkemykset politiikasta, ideologiasta ja diskurssin roolista ja tehtävistä yhteiskunnassa.<ref>Jones, Peter. Why there is no such thing as ‘‘critical discourse analysis’’ Language & Communication 27 (2007) 337–368 http://www.academia.edu/412736/Why_there_is_no_such_thing_as_Critical_Discourse_Analysis </ref>
