Ero sivun ”Järvimalmi” versioiden välillä

Järvimalmi on järvien pohjasta löytyvää rauta(III)oksidipitoista hiekkaa ([[rautamalmi]]a), jonka Fe-pitoisuus on noin 20–47 %. Järvimalmia eli limoniittia esiintyy Suomessa pääasiassa sisämaan järvialueilla. Malmia on hiekkapohjaisissa järvissä rantojen läheisyydessä 1–5 m:n syvyydessä 20–200 cm:n paksuisina kerroksina. Järvimalmi on uusiutuva [[luonnonvara]]. Limoniitti syntyy rautapitoisten kivi- ja maalajien rapautuessa [[eroosio]]n seurauksena. Tällöin rauta(II)- ja rauta(III)-ioneja joutuu pohjaveteen, joka puolestaan kulkeutuu järviveteen. Rauta(III)oksidin alhaisen liukoisuustulon vuoksi järvessä malmi alkaa saostua. Limoniitti muodostuu jonkin kiinteän esineen, kuten kiven tms. ympärille, jonka jälkeen malmia kertyy lisää kerros kerrokselta. Noston jälkeen järvimalmia alkaa pian saostumaansaostua uudelleen samoille paikoille. Järvimalmi sisältää myös [[mangaani]]a ja [[fosfori]]a. Kansanomaiset nimet limoniitille ovat ''hölmä'', ''malavi'', ''rautamaa'', ''malvi'' ja ''rautamulta''. Järvimalmi uusiutuu noston jälkeen kymmenessä vuodessa, jonka jälkeen "malmisato" voidaan jälleen korjata talteen.