Ero sivun ”Canal du Midi” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti poisti 37 Wikidatan sivulle d:q202494 siirrettyä kielilinkkiä)
[[Kuva:Canal du midi toulouse.jpg|thumb|300px|Canal du Midi, Toulousen lähistöllä]]
'''Canal du Midi''' on [[Ranska]]ssa sijaitseva [[kanava]], joka yhdistää [[Bordeaux]]’sta lähtevän Garonne-joenGaronnejoen ja [[Välimeri|Välimeren]]. Kanavaa kutsutaan yleisesti kahden meren kanavaksi (''Canal des Deux Mers'') yhdessä ''Canal Latéral à la Garonne''n kanssa.
 
Kanava on vuodesta [[1996]] lähtien kuulunut [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on.
Viljakaupan tarpeista sai alkunsa ajatus, joka johti euroopan vanhimman yhä käytössä olevan kanavan, Canal du Midin (Etelän kanavan) rakentamiseen. Kanava rakennettiin 1600-luvulla [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV:n]] valtakaudella, vuosien [[1666]] ja [[1681]] välisenä aikana. Töiden johtajana toimi Pierre-Paul Rique.
 
Canal du Midin rakentamisen taustalla vaikutti myös ajatus Atlantin ja Välimeren yhdistävästä oikopolusta, mikä poistaisi tarpeen tehdä 1600-luvun purjelaivalla kuukauden päivät kestävä merimatka Espanjan ympäri. Tämä tarkoitti sitä, että voitaisiin välttää sekä vihamieliset espanjalaiset, että [[Barbareskivaltiot|barbareskivaltioiden]] [[merirosvo]]t.
 
[[Kuva:Castelnaudary canal midi.jpg|thumb|200px|Castelnaudaryssä sijaitseva Canal du Midin reittiin kuuluva allas]]
Kanava koostuu 328 rakennelmasta, joihin kuuluu 103 sulkua (suurin korkeusero 190 metriä). Sulkujen lisäksi kanavassa on siltoja, patoja ja tunneli.
 
[[Béziers]]in kaupungissa kanava ylittää [[Orb]]-joen siltakanavan (pont-canal) avulla.
 
Kanavasuunnitelma sisälsi kaikkien aikojen ensimmäisen tunnelissa kulkevan kanavaosuuden rakentamisen. Canal du Midi kulkee 173 metriä kukkulan läpi kulkevassa tunnelissa Enserunessa.
*Castelnaudary sulut ja allas.
 
Nykyisin Canal du Midi on käytetympi kuin [[Seine]]-joki ja se yksistään vastaa viidesosasta Ranskan vesiteillä tapahtuvasta turistiliikenteestä. Matkailijoista ulkomaalaisia on noin 80 %. Pääosin he ovat [[saksa]]laisia, [[sveitsi]]läisiä ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittejä]].
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä