Ero sivun ”Röntgentutkimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3:
'''Röntgenkuvaus''' (joissain yhteyksissä ''radiografia'') tarkoittaa säteilyn käyttöä esineiden ja elävien eliöiden kuvantamiseksi. Menetelmä perustuu [[röntgensäteily]]n [[absorptio]]on. Joskus myös gammasäteilyllä kuvattuja radiografisia tutkimuksia nimitetään röntgenkuvauksiksi, vaikka fysikaalisesti kyseessä ei ole sama asia. Röntgenkuva on kohteen vaimentaman säteilyn muodostama varjokuva.<ref name="rdiag">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Tapiovaara, Olavi Pukkila, Asko Miettinen | Nimeke =Röntgensäteily diagnostiikassa | Vuosi = 2004 | Luku = 1 | Sivu = 13-40 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto Oy:n kirjapaino | Viitattu = 17.1.2011 | Kieli = Suomi}}</ref><ref name="skaala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/?en_utilization-of-x-rays,28 | Nimeke = Utilization of X-rays | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Röntgenkuvauksen periaatteen keksi [[saksa]]lainen [[Wilhelm Röntgen]].Röntgensäteet saivat poikkeuksellisen innokkaan vastaanoton niin tiedemiesten kuin maallikoiden keskuudessa. Uudesta säteilystä kehitettiin nopeasti lääketieteellisiä sovelluksia.<ref
Röntgenkuvaus jaotellaan lääketieteelliseen kuvantamiseen ja teolliseen radiografiaan.<ref name="jako">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/fi_FI/kayttokohteita/ | Nimeke = Säteilyn käyttökohteita | Tekijä = STUK | Ajankohta = 27.4.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 31.5.2011}}</ref> Lääketieteellisiä tutkimuksia arvioidaan tehtävän maailmassa noin 5 miljardia tutkimusta vuodessa.<ref name="stat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20933639 | Nimeke = Radiation-reduction strategies in cardiac computed tomographic angiography | Tekijä = Roobottom C, Mitchell G & Morgan-Hughes G | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Clinical Radiology | Viitattu = 5.6.2011}}</ref> Lääketieteen haaraa, jossa diagnoosin tekeminen perustuu radiografiaan kutsutaan [[radiologia]]ksi.<ref name="radiology">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiologyinfo.org/en/careers/index.cfm?pg=understanding | Nimeke = Professions: Understanding Radiology | Tekijä = RSNA & ACR | Julkaisu = EH.Net Encyclopedia | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Radiological Society of North America, Inc. (RSNA) | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 16:
=== Röntgenkuvauksen varhaishistoria ===
[[Kuva:Crookes tube xray experiment.jpg|thumb|right|230px|Varhainen Crooken röntgenkuvausmenetelmä 1800-luvun lopulta.]]
Röntgenkuvauksen periaatteen keksi [[saksa]]lainen [[Wilhelm Röntgen]] vuonna 1895. Hän tajusi, että löytämillään säteillä pystyi valottamaan [[filmi]]n. Hän sai löydöstään maailman ensimmäisen [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin fysiikanpalkinnon]] vuonna 1901, mutta suhtautui löytämäänsä säteilyyn vaatimattomasti. Röntgenin löytö aiheutti pienen vallankumouksen fysiikan alalla, ja useat tiedemiehet aloittivat sen tutkimisen. Löytö sai poikkeuksellisen innokkaan vastaanoton niin tiedemiesten kuin maallikoiden keskuudessa.<ref>Kragh,
Röntgenin keksintö omaksuttiin hämmästyttävän nopeasti lääketieteeseen. Menetelmää käytettiin ensimmäisen kerran [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vain alle kuukausi sen jälkeen, kun Röntgen oli julkaissut säteilystä kertovan artikkelin. Eddie McCarthy sai kunnian olla ensimmäinen potilas, jolla röntgensäteitä käytettiin diagnostiseen tarkoitukseen. McCarthy oli murtanut ranteensa luisteluonnettomuudessa järven jäällä.<ref name = PKS>{{cite journal |last = Spiegel |first = Peter K |title = The first clinical X-ray made in America—100 years
|journal = American Journal of Roentgenology |volume = 164 |issue = 1 |pages = 241–243 |publisher = American Roentgen Ray Society |location = Leesburg, VA |year = 1995 | viitattu:4.6.2011 |url = http://www.ajronline.org/cgi/reprint/164/1/241.pdf |issn = 1546-3141}}</ref>
Keksijä [[Thomas Edison]] kiinnostui myös röntgensäteilystä luettuaan Yhdysvalloissa Wilhelm Röntgenin artikkelin. Thomas Edison keksi, että [[scheeliitti]]
fluerisoi röntgensäteilyä paljon kirkkaammin kuin Röntgenin käyttämä [[platinasyanidi]] Pt(CN)<sub>4</sub><sup>2-</sup>. Havaintonsa pohjalta Edison rakensi maailman ensimmäisen kaupallisen [[läpivalaisu]]laitteen, joka kuitenkin altisti katselijan silmät suoralle säteilylle. Edison menetti melkein näkönsä työskennellessään ahkerasti läpivalaisun kanssa. Lisäksi hänen apulaisensa [[Clarence Dally]] sairastui säteilysairauteen ja myöhemmin syöpään oltuaan innokkaana koekaniinina Edisonin läpivalaisuprojektissa. Kauhistunut Edison lopetti työnsä röntgensäteilyn kanssa näiden henkilökohtaisten menetyksien takia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Edison fears the hidden perils of the x-rays.| Julkaisu = New York World | Ajankohta = 3.8.1903 | Vuosikerta = 1 | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = Durham | Julkaisija = Duke University Rare Book | Selite = | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Ensimmäisen röntgenavusteisen leikkauksen suoritti [[John Hall-Edwards]] [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britannia]]ssa vuonna 1896. Hall-Edwards oli varhaisia röntgensäteilyn tutkijoita. Hänen vasen kätensä jouduttiin [[amputaatio|amputoimaan]] liiallisesta röntgensäteilystä aiheutuneen tulehduksen takia. Hall-Edwards toimi silti vielä 20 vuotta röntgenosaston päällikkönä Britanniassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.birmingham.gov.uk/xray | Nimeke = Major John Hall-Edwards | Tekijä = Birmingham City Council | Ajankohta = | Julkaisija = Birmingham City Council | Viitattu = 2.6.2011}}</ref>
Vuonna 1912 Walter Friedrich ja Paul Knipping toteuttivat yhteistyönä ensimmäisen [[röntgendiffraktio]]tutkimuksen. Röntgendiffraktiokuvauksia alettiin nopeasti käyttää apuvälineenä kemian, geologian, metallurgian ja biologian tutkimisessa. Röntgendiffraktio perustui Max von Lauen oivallukseen, että röntgensäteilyn hilavakio on kiteen ionien atomitason etäisyyksien suuruusluokkaa ja täten röntgensäteet diffraktoituvat kiteistä.<ref>Kragh, H. s 49.</ref>
[[Kuva:Marie_Curie_-_Mobile_X-Ray-Unit.jpg|thumb|left|230px|[[Marie Curie]] ajaa röntgenlaitteella varustettua autoa ensimmäisessä maailmansodassa.]]
| |||