Ero sivun ”Fellmanin kartano” versioiden välillä

Fellmanin kartanolla järjestettiin perustuslaillisten lakimiesten kokous 13. huhtikuuta 1903, jossa [[protokollasihteeri]] [[K. J. Ståhlberg]], [[valtiopäivämies]] [[August Fellman]] ja [[P. E. Svinhufvud]] kymmenien muiden perustuslaillisten lakimiesten kanssa kokoontuivat päättämään, miten [[helmikuun manifesti]]n toimeenpanoa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]] vastustettaisiin. Kokouksen muistoksi on Fellmanin kartanon sisäänkäynnin vasemmanpuoleisessa seinässä tapahtumasta muistolaatta.

 

 

1912 kuolleen August Fellmanin perikunta omisti kartanon vuoteen 1919, jolloin se ostivat maineen [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] rahoituksella J. Ranta-Knuuttila ja E. Sirkkunen. Teollisuusalueiksi sopivat alueet he pitivät itsellään, mutta itse kartanon lähialueineen he myivät 3 900 000 markalla Lahden kaupungille. Fellmanin kartanon alue kuului [[Hollolan kunta]]an, mutta 1924 kun Lahden kaupunkiin liitettiin toisen kerran Hollolan kunnan alueita, laajeni Lahden kaupunki pinta-alaltaan 15,5 neliökilometriä ja myös Fellmanin kartanon alue lähialueineen siirtyivät osaksi Lahden kaupunkia.<ref>http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/lahden-kaupunki/lahden-kaupungin-alue-kaavoitus-ja-rakentaminen-ennen-vuotta-1939/</ref>