Ero sivun ”Normaalikoulu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Normaalikoulut''' eli harjoittelukoulut ovat [[yliopisto]]jen oppilaitoksia, joissa opettajaksi opiskelevat opettajakokelaat eli [[auskultantti|auskultantit]] suorittavat opettajaharjoittelunsa pääosan. Kaikki normaalikoulut kuuluvat samalla paikkakunnalla toimivaan yliopiston [[kasvatustieteetkasvatustiede|kasvatustieteelliseen]] [[tiedekunta]]antiedekuntaan. Riippuen siitä, koulutetaanko paikkakunnalla aineen- vai luokanopettajia, koulussa on joko [[peruskoulu]]n 1.–6. tai 7.–9. luokat sekä mahdollisesti lukio. Joissain normaalikouluissa on sekä täydellinen peruskoulu että lukio. Suomessa on 11 yliopistojen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin kuuluvaa normaalikoulua.
 
Normaalikoulun nimi on laina ranskan kielestä saksan kielen välittämänä. Sana ''normaali'' ei tarkoita tässä tapauksessa tavanomaista vaan [[normi]]n antavaa. Puhekielessä normaalikoulua kutsutaan usein norssiksi”norssiksi”. Aiemmin myös ammatillista opettajankoulutusta antaneita laitoksia kutsuttiin normaalioppilaitoksiksi (esimerkiksi [[Kurun normaalimetsäoppilaitos]]).
 
Normaalikoulujen toiminta yliopistojen oppilaitoksina on harvinainen poikkeustapaus Suomen nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Lähes kaikki muut peruskoulut ja lukiot ovat [[kunta|kuntien]] tai yksityisten (esimerkiksi [[Steiner-kouluSteinerkoulu]]t) omistamia. Syynä järjestelyyn on normaalikoulujen tehtävä opettajien kouluttajina. TämäTämän on katsottu vaativan, että normaalikoulu toimii osana yliopistoa. Ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä 1970-luvulla lähes kaikki nykyiset normaalikoulut olivat joko kansakoulunopettaja[[seminaariOpettajaseminaari|kansakoulunopettajaseminaarien]]en harjoittelukouluja tai itsenäisiä valtion normaalikouluja, jotka toimivat suoraan kouluhallituksen alaisina. Kun kaikki opettajankoulutus akateemistettiin, normaalikouluista tuli osa uusia kasvatustieteellisiä tiedekuntia. Ennen vuoden [[2010]] yliopistolakia normaalikoulutkin olivat valtion oppilaitoksia, mutta sittemin tämä yliopistojen yhteys valtioon on purettu.
 
Oppilaansa normaalikoulu ottaa tavanomaiseen tapaan sijaintikunnastaan. Käytännössä normaalikoulu on määritelty lähikouluksi tietylle alueelle, jolla on sopiva väestöpohja. Sijaintikunta maksaa tästä valtiolle korvauksen. Opetus tapahtuu pääosin normaalisti, mutta osan tunneista pitävät opetusharjoittelijat. Näitä tunteja on aina valvomassa luokan varsinainen opettaja, joka antaa jälkikäteen palautteen suorituksesta. Normaalikoulun opettajat antavat lisäksi opetusharjoittelijoille ohjausta ja opetusta koulunpidollisissa ja käytännöllisissä tehtävissä.