Ero sivun ”Platon” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
Thi (keskustelu | muokkaukset) →Vaikutus: Kovin lennokkaita luonnehdintoja |
||
Rivi 265:
== Vaikutus ==
Platonia on usein pidetty kaikkein merkittävimpänä filosofina. [[Alfred North Whitehead|A. N. Whiteheadin]] kuuluisan huomautuksen mukaan koko [[länsimaisen filosofian historia]] olisi vain alaviitteitä Platonin tuotantoon. Whitehead halusi korostaa huomautuksellaan ennen kaikkea Platonin filosofista laaja-alaisuutta, jonka ansiosta tämä on ollut lakkaamaton filosofisten ajatusten lähde.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Whitehead, Alfred North | Nimeke=Process and Reality: An Essay on Cosmology | Selite=[[Gifford-luennot]] 1927-1928. Toimittaneet David Ray Griffin ja Donald W. Sherburne. 2. painos, tarkistettu | Julkaisija=Simon and Schuster | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 0029345707 | Sivu=39 | www=http://books.google.fi/books?id=uJDEx6rPu1QC&pg=PA39}}</ref> Platon on teoksissaan esittänyt lukuisia sellaisia keskeisiä filosofisia kysymyksiä, joita myöhemmät filosofit ovat pohtineet, vaikka heidän vastauksensa ovatkin usein olleet Platonista poikkeavia. Platonin dialogit toimivat nykyäänkin haasteena ja ajatusten herättäjänä filosofiassa.<ref name="Thesleff-1999-51">Thesleff 1999, s. 51-56.</ref> Erityisesti Platonin ideaopilla on ollut valtava vaikutus länsimaiseen ajatteluun, ei ainoastaan ontologian vaan myös tieteenfilosofian ja käsiteanalyysin aloilla.<ref>Saarinen 1985, s. 32–36.</ref>
[[Tiedosto:Plato Seneca Aristotle medieval.jpg|thumb|left|180px|Platon, [[Seneca nuorempi|Seneca]] ja Aristoteles keskiaikaisessa käsikirjoituksessa noin vuodelta 1330.]]
Platon ei ollut ensimmäinen filosofi, mutta filosofiaa
▲Platon ei ollut ensimmäinen filosofi, mutta filosofiaa systemaattisena tutkimuksena, jolla on omat menetelmänsä, voidaan pitää hänen keksintönään.<ref name="SEP-Plato"/> Platon oli ensimmäinen, joka sovelsi filosofista menetelmää kaikkiin tutkimuksiinsa, ja työskenteli yhdistääkseen aiempien filosofien oikeiksi katsomansa opit yhdeksi kokonaisesitykseksi.<ref name="Anthon-320-322"/> Filosofisen työn laajuudessa Platonin kanssa samaan sarjaan voidaan lukea vain muutamia muita suuria nimiä filosofian historiassa.<ref name="SEP-Plato"/>
Platonin perustama Akatemia toimi hänen kuolemansa jälkeen jossain muodossa yli 900 vuotta. Sen toiminta päättyi lopullisesti vasta vuonna [[529]]. Akatemiasta kehittyi monipuolinen tutkimuslaitos, jossa Platonin ajatuksia kehiteltiin edelleen, usein kuitenkin hyvin konservatiivisessa hengessä. Pian Platonin jälkeen Akatemia kallistuikin dogmaattisuuteen, jota seurasi [[skeptikot|skeptisistinen]] vastareaktio. Niin kutsuttuna [[keskiplatonismi|keskiplatonilaisena]] kautena Akatemiassa palattiin dogmaattisempaan ajatteluun, joka jäi platonismin vallitsevaksi piirteeksi.<ref name="Thesleff-1999-51"/>
Rivi 281 ⟶ 279:
=== Myöhäisantiikki ja keskiaika ===
Platonin metafysiikka, ja erityisesti dualismi ideamaailman ja aistimaailman välillä, innoitti myöhemmin [[uusplatonismi|uusplatonilaisia]], kuten [[Plotinos]]ta, sekä [[gnostilaisuus|gnostilaisia]] ja muita metafyysisen realismin kannattajia. Uusplatonilaiset filosofit kirjoittivat lukuisia [[Platon-kommentaarit|kommentaareja Platonin teoksiin]]. Keski- ja uusplatonismi vaikuttivat edelleen varhaisten [[kirkkoisä|kirkkoisien]], kuten [[Justinos Marttyyri]]n ja [[Augustinus|Augustinuksen]], ajatteluun ja sitä kautta [[kristinuskon teologia]]an ja [[skolastiikka|skolastiseen]] filosofiaan koko varhaiskeskiajaksi. Erityisesti Augustinuksen kautta Platonin ajattelu vaikutti läntisen kirkon käsityksiin ajasta ja ikuisuudesta,<ref name="Schofield"/> ja hänet voidaan nähdä platonilaisen perinteen vakiinnuttajana lännen filosofiassa ja teologiassa.<ref name="Työrinoja-1999">Työrinoja, Reijo:
Keskiajan skolastisessa filosofiassa ja teologiassa 1100-lukua on pidetty platonismin ja 1200-lukua aristotelismin valtakautena. Varhaisskolastisena aikana keskeiset filosofiset ongelmat liittyivät platonismin ja uusplatonismin tulkintoihin kristilliseen ajatteluun sopivasti, ja platonismi muuntui vähitellen kristilliseen muotoon. Korkeaskolastiikan aikana [[aristotelismi]] alkoi syrjäyttää platonismin skolastiikan taustateoriana, ja myös se kristillistettiin. Platonin ajattelua onkin usein verrattu hänen kuuluisimman oppilaansa Aristoteleen ajatteluun. Aristoteleen maine peitti lopulta Platonin ja kaikki muut filosofit alleen niin pitkälle, että skolastikot viittasivat Aristoteleehen termillä ''Filosofi'', eli hän oli ikään kuin koko filosofian henkilöitymä.<ref name="Työrinoja-1999"/> [[Bysantti|Bysantissa]] Platonin opiskelu kuitenkin jatkui.<ref name="Evangeliou">{{Kirjaviite | Tekijä=Evangeliou, Christos | Nimeke=Hellenic philosophy: origin and character | Julkaisija=Ashgate Publishing, Ltd. | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 0754658473 | Sivu=74-76 | www=http://books.google.fi/books?id=V6VrPHfnK4UC&pg=PA74}}</ref>
Eräs keskiajalle tyypillinen piirre oli se, että filosofian opiskelijat olivat riippuvaisia erilaisista auktoriteeteista ja skolastikkojen kirjoittamista merkittävien filosofien teosten kommentaareista sen sijaan, että heillä olisi ollut käytettävissään näiden filosofien alkuperäisiä teoksia. Platoninkin teokset olivat joitakin poikkeuksia kuten ''Timaioksen'' osia lukuun ottamatta käytännössä katsoen
=== Renessanssi ja uusi aika ===
Rivi 294 ⟶ 292:
Merkittävät länsimaiset filosofit ovat jatkaneet Platonin työn tutkimista siitä lähtien. Vaikka kukaan uuden ajan suurista filosofeista ei ole ollut varsinaisesti platonisti, Platon voidaan nähdä yhtä lailla [[Gottfried Leibniz]]in, [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|G. W. F. Hegelin]] ja muiden [[saksalainen idealismi|saksalaisten idealistien]], [[Bertrand Russell]]in sekä [[Alfred North Whitehead|A. N. Whiteheadin]] monien ajatusten taustalla.<ref name="Schofield"/><ref name="Evangeliou"/> Platonin vaikutus on ollut erityisen suurta matematiikassa ja luonnontieteissä, platonismin vaikuttaessa erityisesti [[matematiikan filosofia|matematiikan filosofisiin]] perusteisiin. Platon innoitti myös logiikan suurimpia edistysaskeleita Aristoteleen jälkeen [[Gottlob Frege]]n ja hänen seuraajiensa [[Kurt Gödel]]in, [[Alonzo Church]]in ja [[Alfred Tarski]]n ansiosta. Tarski tiivisti lähestymistapansa kääntämällä Aristoteleen tunnetun Akatemiaa vastaan suunnatun kapinajulistuksen toisin päin: ''Inimicus Plato, sed magis inimica falsitas''; "Platon on vihollinen, mutta valhe on vielä suurempi vihollinen".<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Geach, Peter Thomas | Nimeke=Logic Matters | Julkaisija=University of California Press | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 0520038479 | Sivu=166 | www=http://books.google.fi/books?id=XCUrx6WGgrwC&pg=PA166}}</ref> Myös [[Albert Einstein]] on nähty matemaattisena platonistina.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=van Dongen, Jeroen | Nimeke=Einstein's Unification | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 0521883466 | Sivu=58-59 | www=http://books.google.fi/books?id=T8Fde0u_XyIC&pg=PA58}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Murdoch, Dugald | Nimeke=Niels Bohr's Philosophy of Physics | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 052137927X | Sivu=217 | www=http://books.google.fi/books?id=yDV9xf7WeG0C&pg=PA217}}</ref>
Monet filosofit ovat myös vastustaneet Platonin ajatuksia, erityisesti hänen poliittisia käsityksiään, erilaisilla perusteilla.
Platon on vaikuttanut koko länsimaiseen ajatteluun. Vaikka hän jäi myöhemmin Aristoteleen varjoon ja Aristoteleesta puhuttiin usein häntä enemmän sekä hyvässä että pahassa, hänen vaikutuksensa ei ole lainkaan sen vähäisempi
== Katso myös ==
| |||