Versio 11. toukokuuta 2013 kello 20.06 muokkaa Juha Kämäräinen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 395 muokkausta varhainen viittaus lauttojen korvaamiseen uuteen paikkaan ← Vanhempi muutos		Versio 11. toukokuuta 2013 kello 20.07 muokkaa kumoa Juha Kämäräinen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 395 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 10: Losseja on pyritty vähentämään Suomessa sekä yleisesti ottaen myös koko [[Eurooppa\|Euroopassa]]. Tätä perustellaan käyttökustannusten lisäksi esimerkiksi matkailun tarpeilla ja liikenneturvallisuudella.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/tiehankkeet/kaakkoissuomi/Documents/Kyläniemen%20silta_raportti_netti.pdf\| Nimeke = Kyläniemen lossin korvaaminen sillalla: yleissuunnitelma\|Tekijä = Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri \| Tiedostomuoto = pdf\| Selite = \| Julkaisu = \|Ajankohta = 2009\| Julkaisupaikka =\| Julkaisija = \| Viitattu = 11.5.2013\| Kieli ={{fi}}}}</ref> <ref>{{Verkkoviite \|Osoite = http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/tiehankkeet/kaakkoissuomi/Documents/LIITE%201_valittujen%20vaihtoehtojen%20vertailu.pdf\|Nimeke = Kylänimen lossin korvaaminen sillalla, Ruokolahti, Taipalsaari: yleissuunnitelma (Liite 1: valittujan vaihtoehtojen vertailutaulukko\|Tekijä = Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri\| Tiedostomuoto = pdf\| Selite = \|Julkaisu = \| Ajankohta = 2009\| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 11.5.2013\| Kieli ={{fi}}}}</ref> Työvoimakustannuksia aiheuttavien lauttojen korvaaminen silloilla on vanha ilmiö. Siitä on Suomesta tietoja jo ainakin 1700-luvulta.<ref>Yleiset tiet Ruotsin vallan aikana 1974, 97</ref>. [[Tiehallinto]] pyrkii vähitellen korvaamaan [[silta\|silloilla]] kaikki sellaiset lossilinjat, joihin saadaan rahoitus, ja jotka sijaitsevat sellaisissa paikoissa, mihin sillan rakentaminen on mahdollista tai liikenteen sujumisen kannalta hyödyllisempää kuin lossiliikenne. ==Lossien historiaa ja kehitystä== Losseille asetetut vaatimukset ovat sidoksissa ajankohtaan ja tarvittavaan kapasiteettiin. Matkustajia, ratsuhevosia ja tavaraa kuljetettiin vesistöjen yli aluksi ''hirsilautoilla'', joita sauvottiin tai soudettiin. Niistä on Suomesta tietoja 1500-luvun alusta alkaen. Lauttojen ylläpito kuului ylitettävän vesistön lähikylille, jotka puolestaan hankkivat lauttureita hoitamaan tehtävää. Vanhoista lauttapaikoista muistuttavat esimerkiksi paikannimet ''Lautkankare'' ([[Sauvo]]ssa), ''Lautanala'' ([[Vehmaa]]lla) ja ''Lauttakylä'' ([[Huittinen\|Huittisissa]]).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = \| Nimeke = Suomen teiden historia I: pakanuuden ajalta Suomen itsenäistymiseen\|Vuosi = 1974\|Luku = Yleiset tiet Ruotsin vallan aikana (kirj. Juhani Viertola)\| Sivu = \|Sivut = 97-98\| Selite = \| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Tie- ja vesirakennushallitus & Suomen tieyhdistys\| Tunniste = ISBN 951-46-0802-X\| Kieli ={{fi}}}}</ref>

Ero sivun ”Lossi” versioiden välillä