Wikipedia

Ero sivun ”Yhdistymisvapaus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
131 404 muokkausta
Zindox (keskustelu | muokkaukset)
2 679 muokkausta
Täydennystä ja vanhan tekstin tietojen oikomista
Rivi 1:
{{Tarkistettava}}
'''Yhdistymisvapaus''' on [[oikeus]] etukäteen lupaa kysymättä perustaa [[Yhdistys (Suomi)|yhdistyksiä]] luvallisen tarkoituksen toteuttamista varten, kokoontua ja käyttää [[Sananvapaus|sananvapautta]]. Läntisen maailman nykyaikaisissa valtioissa, kuten Suomessakin yhdistymisvapaus kuuluu kansalaisen [[Perusoikeudet|perusoikeuksiin]].<ref name="iso10" />
'''Yhdistymisvapaus''' on yksilön vapaus valita yhteistyökumppaninsa haluamaansa tarkoitukseen. Yhdistymisvapauteen kuuluu vapaus muodostaa [[yhdistys|yhdistyksiä]] ja muita yhteenliittymiä kuten [[yritys|yrityksiä]]. Yhdistymisvapaus on tyypillisesti [[negatiivinen vapaus]]. Yhdistysmisvapauteen kuuluu myös negatiivinen vapaus olla valitsematta yhteistyökumppania, esimerkiksi olla hyväksymättä yhdistykseen jäsentä ja erottaa jäsen. Monien valtioiden kuten Suomen laissa säädellään yhdistyksiä ja siten vähennetään negatiivista yhdistymisvapautta. Tämä negatiivinen vapaus sulkea pois yhteenliittymästä on ristiriidassa syrjinnän kieltojen kanssa, joita on säädetty monissa valtioissa viime aikoina. [[Libertaari]]t kannattavat täyttä yhdistymisvapautta, myös yksityishenkilöjen oikeutta syrjiä; monet [[egalitarismi|egalitaristi]]t vastustavat syrjimisvapautta [[tasa-arvo]]n nimessä. Myös syrjinnän uhan alla olevia tai olleita kansanryhmiä suosiva ''käänteinen syrjintä'' on ristiriidassa yhdistymisvapauden kanssa. Käänteinen syrjintä usein sisältää suosittavalle ryhmälle varattavaa tiettyä kiintiötä julkisista tai yksityisistä resursseista. Myös lasten yhdistymisvapautta on rajoitettu lailla. Yhdistymisvapauteen kuuluu [[järjestäytymisvapaus]] eli oikeus järjestäytyä ja olla järjestäytymättä, esimerkiksi työnantajaliittojen ja [[ammattiyhdistys]]ten vapaus toimia ja solmia [[työehtosopimus|työehtosopimuksia]] ja työnantajien ja työntekijöiden oikeus olla kuulumatta järjestöihin. Yhdistymisvapautta on rajoitettu myös kriminalisoimalla [[rikollisjärjestö]]issä toimiminen.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 17 § 1a]</ref>▼
 
Yhdistymis- ja kokoontumisvapaudesta on sovittu useissa kansainvälisissä [[Ihmisoikeussopimukset|ihmisoikeussopimuksissa]]. Se on myös EU:n [[Perusoikeuskirja|perusoikeuskirjassa]].<ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://www.nettilaki.com/a/kokoontumis-ja-yhdistymisvapaus-ovat-perusoikeuksiamme| nimeke = Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat perusoikeuksiamme| tekijä =
| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Nettilaki
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =
| viitattu = 10.5.2013| kieli = }}</ref>
 
Venäjän vallan ja [[Suomen historia|itsenäisen Suomen]] alkuvuosikymmeninä se oli periaatteellisesti tunnustettu oikeus, mutta monella tavalla hallinnollisten ja lansäädännöllisten rajoitusten alainen.<ref name="iso10" />
== Määrittely ==
Yhdistymisvapaus on sekä positiivinen että [[negatiivinen vapaus]]. Negatiiviselal vapaudella tarkoitetaan yhdistyksen oikeutta omien sääntöjensä puitteiss olla valitsematta jotakuta yhdistyksen jäseneksi ja vastaavasti kenenkään ei tarvitse oman tahdon vastaisesti kuuluu jonkin yhdistyksen jäseneksi.
 
▲'''Yhdistymisvapaus''' on yksilön vapaus valita yhteistyökumppaninsa haluamaansa tarkoitukseen. Yhdistymisvapauteen kuuluu vapaus muodostaa [[yhdistys|yhdistyksiä]] ja muita yhteenliittymiä kuten [[yritys|yrityksiä]]. Yhdistymisvapaus on tyypillisesti [[negatiivinen vapaus]]. Yhdistysmisvapauteen kuuluu myös negatiivinen vapaus olla valitsematta yhteistyökumppania, esimerkiksi olla hyväksymättä yhdistykseen jäsentä ja erottaa jäsen. Monien valtioiden kuten Suomen laissa säädellään yhdistyksiä ja siten vähennetään negatiivista yhdistymisvapautta. Tämä negatiivinen vapaus sulkea pois yhteenliittymästä on ristiriidassa syrjinnän kieltojen kanssa, joita on säädetty monissa valtioissa viime aikoina. [[Libertaari]]t kannattavat täyttä yhdistymisvapautta, myös yksityishenkilöjen oikeutta syrjiä; monet [[egalitarismi|egalitaristi]]t vastustavat syrjimisvapautta [[tasa-arvo]]n nimessä. Myös syrjinnän uhan alla olevia tai olleita kansanryhmiä suosiva ''käänteinen syrjintä'' on ristiriidassa yhdistymisvapauden kanssa. Käänteinen syrjintä usein sisältää suosittavalle ryhmälle varattavaa tiettyä kiintiötä julkisista tai yksityisistä resursseista. Myös lasten yhdistymisvapautta on rajoitettu lailla. Yhdistymisvapauteen kuuluu [[järjestäytymisvapaus]] eli oikeus järjestäytyä ja olla järjestäytymättä, esimerkiksi työnantajaliittojen ja [[ammattiyhdistys]]ten vapaus toimia ja solmia [[työehtosopimus|työehtosopimuksia]] ja työnantajien ja työntekijöiden oikeus olla kuulumatta järjestöihin. Yhdistymisvapautta on rajoitettu myös kriminalisoimalla [[rikollisjärjestö]]issä toimiminen.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 17 § 1a]</ref>
 
== Historia ==
===== Suomessa =====
Yhdistymisvapaus vakuutettiin Suomen kansalaisille vuonna 1906 [[Perustuslaki|perustuslain]] tapaisella lailla, joka takasi vapaan lausunto,- kokoontumis,- ja yhdistymisvapauden.
 
Lain tarkoitus jäi kuitenkin toteutumatta, koska Venäjällä vallitsi taantumuksellinen poliittinen aikakausi, jossa [[Kansalaisvapaudet|kansalaisvapauksia]] rajoitettiin.
 
Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919 säädettiin että, Suomen [[kansalainen]] voi vapaasti etukäteen keneltäkään lupaa kysymättä perustaa yhdistyksen, mikäli sen toiminta ei ole lain tai hyvien tapojen vastainen. Lopullisesti yhdistymisvapaus toteutui tämän lain myötä, mutta se koski vain aatteellisia yhdistyksiä.
 
[[Uskonnonvapauslaki]] säädettiin vuonna 1922.
 
Samassa yhteydessä lakiin mahdollistettiin myös lainsäädäntötoimin erityistä tarkoitusta ja taloudellista toimintaa varten perustetut yhdistykset.
 
Ampuma-aseiden käytön harjaannuttamiseen perehdyttämiseen tarvittiin lain mukaan [[Valtioneuvosto|valtioneuvoston]] lupa, mikäli tarkoitus oli jokin muu kuin metsästys ja riistanhoito.
 
Vastaava koski myös sotilaallista järjestäytymistä, jossa vaaditaan kuuliaisuutta ja sitoutumista yhdistyksen pyrkimyksiin, jotka on suunnattu valtiota vastaan tai kuuluvat sen tehtäviin.<ref name="iso10">{{Kirjaviite
| Nimeke = Otavan iso tietosanakirja 10| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1967
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Yhdistymisvapaus| Sivu = 329| Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 10.5.2013| Kieli = }}</ref>
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite
| Nimeke = Otavan iso tietosanakirja 10| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1967
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Yhdistymisvapaus| Sivu = 329| Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 10.5.2013| Kieli = }}
<references/>
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Ihmisoikeudet]]
[[Luokka:Oikeudet ja vapaudet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistymisvapaus”