Ero sivun ”Trofim Lysenko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 11:
Neuvostoliiton lehdistö raportoi Lysenkon suurista menestyksistä, vaikka ne yleensä päättyivätkin epäonnistumiseen. Hallituksen silmissä Lysenkon ansiona oli talonpoikien motivointi. Pakkokollektivisointi 1930-luvun alussa oli vahingoittanut maataloutta, ja monet talonpojat mieluummin tuhosivat satonsa kuin luovuttivat sen hallitukselle. Lysenko sai talonpojat sitoutettua suureen vallankumoukselliseen kokeeseen.
Lysenko tuomitsi mielellään akateemiset tiedemiehet ja geneetikot ja väitti, että heidän eristetty laboratoriotyönsä ei auttanut neuvostokansaa.Hän
[[1929]] [[Josif Stalin]] piti kuuluisan puheensa ja hän nosti "käytännön" tärkeämmäksi kuin "teorian" ja korotti poliittisen arvostelukyvyn tärkeämmäksi kuin tieteellisen. Vaikka oikeaakin tutkimusta tuettiin, vuoden [[1935]] jälkeen huomio siirtyi Lysenkoon ja hänen kannattajiinsa.
Lysenko nostettiin Neuvostoliiton maataloustieteiden akatemian johtoon, ja hän vastusti haitallisten ideoiden leviämistä tiedemiesten keskuudessa. Lysenkon aikana satoja tiedemiehiä karkotettiin, vangittiin ja teloitettiin ja perinnöllisyystiede kitkettiin Neuvostoliitosta. Lysenko oli vastuussa myös biologi [[Nikolai Vavilov]]in kuolemasta [[NKVD]]:n käsissä. Stalinin kuoltua vuonna [[1953]] Lysenko säilytti asemansa ja nautti myös [[Nikita Hruštšov]]in tukea. Valtasuuntausta edustavat tiedemiehet saivat kuitenkin nyt arvostella Lysenkoa ensi kertaa sitten [[1920-luku|1920-luvun]].
| |||