'''Otto Henrik von Fieandt''' ([[26. syyskuuta]] [[1762]] [[Ristiina]] – [[15. syyskuuta]] [[1823]] [[Viipurin maalaiskunta|Viipurin pitäjä]]) oli suomalainen [[Suomen sota|Suomen sodassa]] taistellut eversti.
Von Fieandtin vanhemmat olivat majuri Magnus Fredrik von Fieandt ja Sigrid Regina Furumarck. Hänet kirjattiin jo 7-vuotiaana vapaaehtoiseksi [[Savon jääkärirykmentti|Savon jääkärirykmentin]] riveihin ja hänestä tuli vänrikki 16-vuotiaana vuonna 1778. [[Kustaan sota|Kustaan sodan]] aikana von Fieandt toimi kreivi Hamiltonin adjutanttina ja hän oli mukana myös [[Anjalan liitto|Anjalan liitossa]]. Sotaylioikeus tuomitsi von Fieandtin tämän vuoksi kuolemaan mutta kuningas [[Kustaa III]] armahti hänet. Von Fieandt jatkoi sotilasuraansa ensin [[Hämeen läänin jalkaväkirykmentti|Hämeen läänin jalkaväkirykmentin]] kapteenina ja vuodesta 1796 majuriksi ylennettynä Rautalammin pataljoonan komentajana.
Suomen sodan alkaessa helmikuussa [[1808]] Hämeen läänin jalkaväkirykmenttiin palannut von Fieandt johti omaa osastoaan. Tämä osastoOsasto suojasi Suomen armeijan itäistä sivustaa, kun armeija lähti etenemääneteni takaisin etelään [[Siikajoen taistelu]]n jälkeen. Von Fieandt valtasi [[8. kesäkuuta]] 1808 noin parinsadan miehen voimin [[Perho]]ssa sijainneen suuren venäläisten varaston. Von Fieandt soti Perhon ja [[Karstula]]n alueella noin 3 000-4 000 miehen vahvuisia venäläisjoukkoja vastaan ja valtasi myös [[Kyyjärvi|Kyyjärvellä]] sijainneen tärkeän Lintulahden tienristeyksen. Suomalaiset joutuivat kuitenkin perääntymään ylivoiman edessä takaisin Perhoon [[2. heinäkuuta]] 1808 käydyn [[Lintulahden taistelu]]n jälkeen.
Von Fieandt joutui peräytymään [[Veteli]]in saakka [[11. heinäkuuta]] 1808 käydyn [[Kokkonevan taistelu]]n jälkeen, mutta saatuaan avukseen eversti [[Odert Reinhold von Essen]]in osaston molemmat osastot saattoivatryhtyivät taas ryhtyä etenemään. Kun von Essenin joukko palasi takaisin pääarmeijan yhteyteen, everstiluutnantiksi ylennetty von Fieandt jäi johtamaan noin 1 500 miehen vahvuista osastoa.
Von Fieandtin osasto kärsi yli 500 miehen tappiot kenraali Vlastovin johtamia venäläisiä joukkoja vastaan [[Karstulan taistelu]]ssa [[21. elokuuta]] 1808. Suomalaisten puolustusasemat olivat huonot ja von Fieandtin laiminlyötyä tiedustelun venäläiset pääsivät saarrostamaan heidät. Von Fieandtin joukot vetäytyivät nyt pohjoista kohti vetäytyvän pääarmeijan yhteyteen. Von Fieandt osallistui sodan taisteluihin vielä Ruotsin puolella [[Länsipohja]]ssa.
Suomen sodan päätyttyä von Fieandt erosi armeijan palveluksesta everstin arvoisena vuonna 1810. Hän palasi takaisin Suomeen ja asui viimeiset elinvuotensa Kananojan tilalla Viipurin pitäjässä.
Fieandtin kunniaksi Vetelissä on hänennimetty mukaansa nimettyVetelissä tie, Fiiantintie.
