[[Kielitiede|Kielitieteessä]] '''sukulaissanat''' ovat sanoja, joilla on sama alkuperä. Esimerkiksi [[suomen kieli|suomen]] ''pesä'', [[Unkarin kieli|unkarin]] ''fészek'' ja [[nenetsi|nenetsin]] ''pyidya'' ovat samaakeskenään sukulaissanoja [[uralilainen kantakieli|uralilaisen kantakielen]] alkuperääkautta.
Sukulaissanat eivät välttämättä muistuta toisiaan niin paljon, että kunkinne kielenolisivat puhujasukukielten senpuhujille tunnistaisitunnistettavia. Sukulaissanat erottaa lainoista kuitenkin niinlainasanoista se, että sukulaissanoilla on yhteinen kantamuoto, josta on muissakin sanoissa havaitullahavaittujen säännöllisilläsäännöllisten muutoksillaäänteenmuutosten saadaankautta kehittynyt kunkin kielentytärkielen sana. Esimerkiksi unkarissaunkarin sana ''feszek'' alkaa [[soinniton labiodentaalinen frikatiivi|[f]]]-kirjaimellaääntellä, muttaja näintämä käy[[äännelaki]] myöskoskee muillekaikkia sanoilleunkarin sanoja, joiden kantamuoto alkoi äänteellä [[soinniton bilabiaalinen klusiili|[p-kirjaimella]]].
Sukulaissanojen merkitys[[semantiikka|semanttinen]] voisisältö ollasaataa muuttunutvaihdella merkittävästikinhuomattavasti. TyypillinenEräs esimerkki on [[englannin kieli|englannin]] sana ''black'' "musta", jolla on sukulaissana[[venäjän kieli|venäjän kielessä]] sukulaissana белый (belyj) "valkoinen",joistaja jotka ovat kummatkin peräisin molemmat[[indoeurooppalainen tulevankantakieli|indoeurooppalaisen kantaindoeuroopankantakielen]] sanasta *''bhel'' "palaa, hohtaa". Kantagermaanissa[[germaaninen tästäkantakieli|Germaanisessa onkantakielessä]] johdettusana esiintyy muodossa *''blakaz'' "roihunnut", joka viittaa mustaan puuhiileen.
