Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 105:
Keisarin kutsu tavoitti paavin maaliskuussa pidetyssä [[Piacenzan kirkolliskokous|Piacenzan kirkolliskokouksessa]]. Urbanus oli vakavissaan uhasta, minkä vuoksi hän halusi keskustella siitä laajemmin. Hän halusi pitää vielä samana vuonna kirkolliskokouksen. Paavi oli lähtenyt jo helmikuussa Ranskaa kohti, joten oli luonteva pitää kirkolliskokous Ranskan maaperällä. Urbanus kutsui marraskuussa pidettyyn [[Clermontin kirkolliskokous|Clermontin kokoukseen]] piispoja ja apotteja, joita hän käski vastavuoroisesti tuomaan mukanaan asuinseutunsa maallisia hallitsijoita, lähinnä alhaisempaa aatelistoa kuten paroneita. Aleksios I:n lähettämä avunpyyntö oli kokouksen pääteema. Urbanuksen kokouksen päätteeksi pitämästä saarnasta on olemassa useita erilaisia versioita, mutta ohessa yksi lyhennelmä. Pääajatuksena lienee kuitenkin ollut armeijoiden kokoaminen Jerusalemin kristittyjen auttamiseksi.<ref name="ristiretket36">''Ristiretket'', s. 36</ref>
{{sitaatti|Suuresti rakastetut veljet. Tämän ajan vaatimusten pakottamana, minä, Urbanus, Jumalan sallimuksesta paavillisen tiaaran kantaja ja koko maailman ylimmäinen pappi, olen tullut tänne, teidän pariinne, Jumalan palvelijat, sanansaattajana ilmoittamaan Jumalan käskyä. [--] On kiireellistä toimittaa Idässä oleville veljillenne apua, jota niin usein on luvattu ja joka on niin ehdottoman välttämätöntä. Turkkilaiset ja arabialaiset ovat hyökänneet heidän kimppuunsa [--] Tästä syystä minä pyydän ja kehotan teitä – enkä minä, vaan Herra pyytää ja kehottaa teitä Kristuksen airuina – köyhiä kuten rikkaitakin, kiireesti karkottamaan tämän huonon sukukunnan veljiemme asuttamilta seuduilta...|Urbanus II, 27.11.1095<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.users.utu.fi/hansalmi/opetus/pk4.pdf | Nimeke =Kulttuurihistorian peruskurssi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Turun yliopisto | Viitattu = 8.7.2008 | Kieli = }}</ref>}}▼
Ristiretkiaatteen voidaan katsoa alkaneen tämän saarnan seurauksena.<ref>[http://www.fordham.edu/halsall/source/urban2-5vers.html Medieval Sourcebook: Urban II (1088-1099): Speech at Council of Clermont, 1095, Five versions of the Speech]</ref> Kokouksen jälkeen Urbanus jatkoi asian puolesta saarnaamista Ranskan eri osissa. Joulunakin hän saarnasi ristiretken puolesta [[Limoges]]issa ja jatkoi asiansa ajamista aina vuoden 1096 syyskuulle saakka.<ref>''The First Crusade and the Idea of Crusading'', s. 13</ref> Hänen ajatuksensa saivat Ranskan alueella hurmoksellisen vastaanoton eikä juuri kukaan uskonut häviön olevan mahdollista. Urbanus oli jo pitemmän aikaa pyrkinyt keräämään Ranskassa vapaaehtoisia kreikkalaisten (bysanttilaisten) auttamiseksi,<ref>''The First Crusade and the Idea of Crusading'', s. 15</ref> sillä hän neuvotteli jo paaviutensa alkuaikoina Aleksios I:n kanssa idän ja lännen kirkon välisestä suhteesta. Lisäksi Urbanus oli vuonna 1089 katalonialaisille osoitetussa kirjeessään vannonut, että kaikki [[Tarragona]]n uudelleenvaltaamiseen osallistuneet saisivat syntinsä anteeksi, minkä hän toisti uudemman kerran vuonna 1091. Onkin hyvin mahdollista, että ensimmäinen ristiretki oli osa Urbanus II:n vihamielistä sotaa koko islaminuskoa vastaan.<ref>''Ristiretket'', s. 51</ref>▼
▲{{sitaatti|Suuresti rakastetut veljet. Tämän ajan vaatimusten pakottamana, minä, Urbanus, Jumalan sallimuksesta paavillisen tiaaran kantaja ja koko maailman ylimmäinen pappi, olen tullut tänne, teidän pariinne, Jumalan palvelijat, sanansaattajana ilmoittamaan Jumalan käskyä. [--] On kiireellistä toimittaa Idässä oleville veljillenne apua, jota niin usein on luvattu ja joka on niin ehdottoman välttämätöntä. Turkkilaiset ja arabialaiset ovat hyökänneet heidän kimppuunsa [--] Tästä syystä minä pyydän ja kehotan teitä – enkä minä, vaan Herra pyytää ja kehottaa teitä Kristuksen airuina – köyhiä kuten rikkaitakin, kiireesti karkottamaan tämän huonon sukukunnan veljiemme asuttamilta seuduilta...|Urbanus II, 27.11.1095<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.users.utu.fi/hansalmi/opetus/pk4.pdf | Nimeke =Kulttuurihistorian peruskurssi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Turun yliopisto | Viitattu = 8.7.2008
Urbanuksen ohella toinen tärkeä ristiretken puolestapuhuja oli kiihkomielinen munkki Pietari Erakko, jolla uskottiin olevan sairaat parantava voima ja kykenevän moniin muihin ihmetekoihin.<ref>''The New Concise History of the Crusades'', s. 16</ref> Hän suoritti värväystä niin Ranskassa kuin kotimaassaan Saksassakin. Kaikkia ei ristiretkelle haluttu ottaa mukaan. Paavi kielisi esimerkiksi espanjalaisia tulemasta mukaan, koska pelkäsi muslimien käyttävän tilaisuuden hyväksi ja valloittaa koko [[Iberian niemimaa]]n. Lähtijöidenkin piti vannoa pyhiinvaeltajan vala pysyäkseen Jumalan tiellä loppuun saakka.<ref name="ristiretket36"/>▼
▲Ristiretkiaatteen voidaan katsoa alkaneen tämän saarnan seurauksena.<ref>[http://www.fordham.edu/halsall/source/urban2-5vers.html Medieval Sourcebook: Urban II (1088-1099): Speech at Council of Clermont, 1095, Five versions of the Speech]</ref> Kokouksen jälkeen Urbanus jatkoi asian puolesta saarnaamista Ranskan eri osissa. Joulunakin hän saarnasi ristiretken puolesta [[Limoges]]issa ja jatkoi asiansa ajamista aina vuoden 1096 syyskuulle saakka.<ref>''The First Crusade and the Idea of Crusading'', s. 13</ref> Hänen ajatuksensa saivat Ranskan alueella hurmoksellisen vastaanoton eikä juuri kukaan uskonut häviön olevan mahdollista. Urbanus oli jo pitemmän aikaa pyrkinyt keräämään Ranskassa vapaaehtoisia kreikkalaisten (bysanttilaisten) auttamiseksi,<ref>''The First Crusade and the Idea of Crusading'', s. 15</ref> sillä hän neuvotteli jo paaviutensa alkuaikoina Aleksios I:n kanssa idän ja lännen kirkon välisestä suhteesta. Lisäksi Urbanus oli vuonna 1089
Ristiretkiarmeijan muodostuminen ei silti ollut mikään itsestäänselvyys. Monia hallitsijoita vaivasivat ajatukset juutalaisista, matkan pituudesta ja matkan mielekkyydestä ylipäätänsä. Toiset eivät halunneet olla Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta syytettyjen juutalaisten kanssa missään tekemisissä, kun toiset taas ajattelivat surmata juutalaiset ensitöikseen.<ref>''The New Concise History of the Crusades'', s. 19</ref> Juutalaiset nähtiin samalla tavalla vääräuskoisiksi kuin muslimitkin.▼
▲Urbanuksen ohella toinen tärkeä ristiretken puolestapuhuja oli kiihkomielinen munkki Pietari Erakko, jolla uskottiin olevan sairaat parantava voima ja
▲Ristiretkiarmeijan muodostuminen ei silti ollut mikään itsestäänselvyys. Monia hallitsijoita vaivasivat ajatukset [[Juutalaiset|juutalaisista]], matkan pituudesta ja matkan mielekkyydestä ylipäätänsä. Toiset eivät halunneet olla Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta syytettyjen juutalaisten kanssa missään tekemisissä, kun toiset taas ajattelivat surmata juutalaiset ensitöikseen.<ref>''The New Concise History of the Crusades'', s. 19</ref> Juutalaiset nähtiin samalla tavalla vääräuskoisiksi kuin muslimitkin.
==== Kansan ristiretki ====
| |||