Ero sivun ”Säätytalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: - parempi luokka? |
pari täydennystä muuhunkin artikkeliin, yhdistellään viitteitä |
||
Rivi 28:
[[Kuva:House of the Estates.jpg|thumb|280px|Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos]]
'''Säätytalo''' ({{K-sv|Ständerhuset}}) on rakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] [[Snellmaninkatu|Snellmaninkadulla]], vastapäätä [[Suomen Pankki]]a. Se rakennettiin alkujaan [[Suomen säätyvaltiopäivät|Suomen säätyvaltiopäivien]] istuntopaikaksi. [[Gustaf Nyström]]in suunnittelema rakennus valmistui vuonna [[1891]]. Se toimii nykyisin valtion kokous- ja edustustilana.
==Historia==
Kun Suomen säätyvaltiopäivät alkoivat 1860-luvulta lähtien kokoontua säännöllisesti, syntyi tarve rakentaa niille pääkaupunkiin vakituiset tilat. Aatelissääty rakensi itselleen istuntopaikaksi [[Ritarihuone]]en jo 1862.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivu = 12 | Julkaisija = Sanoma Oy | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-9134-69-7}}</ref> Kolme aatelitonta säätyä, eli [[papisto]], [[porvaristo]] ja [[talonpoikaisto]], saivat odottaa omia tilojaan
Säätytalo ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain viisitoista vuotta. Vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopettivat toimintansa ja valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen [[eduskunta]], jonka täysistuntoihin rakennus oli liian pieni. Eduskunnan täysistunnot järjestettiin muualla kaupungissa (ensin Palokunnantalossa<ref>Puhvelista Punatulkkuun, s. 91.</ref>, myöhemmin [[Heimola]]n talossa<ref>Puhvelista Punatulkkuun, s. 79.</ref>), Säätytalossa pidettiin eduskunnan valiokuntien istuntoja, ja sinne jäi myös eduskunnan kirjasto.<ref name=PuhvPun26 />
Kun [[Eduskuntatalo]] valmistui 1931, sai [[Tieteellisten seurain valtuuskunta]] Säätytalon käyttöönsä.<ref name=PuhvPun26 /> Rakennus tunnettiin Tieteellisten seurain talona vuoteen 1978, jolloin se siirtyi [[valtioneuvoston kanslia]]n hallintaan.
[[Valtakunnanoikeus]] on kokoontunut Säätytalossa neljä kertaa, viimeksi oikeudenkäynnissä [[Kauko Juhantalo]]a vastaan 1993.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/12_3.html | Nimeke = Kertomuksia keskustan kortteleista: Sotasyyllisyysoikeudenkäynti järkytti suomalaisia syksyllä 1945
| Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 17.7.2012}}</ref> Säätytalossa pidettiin myös [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti]] 1945–1946<ref name=PuhvPun26 /> sekä ns. [[metrojupakka|Helsingin metrojupakan]] oikeudenkäynnit 1980-luvulla.
▲Nyykyään Säätytalo tunnetaan parhaiten paikkana, jossa järjestetään aina eduskuntavaalien jälkeen [[hallitusneuvottelut]].
==Arkkitehtuuri==
[[Uusrenessanssi]]tyylinen Säätytalo on [[arkkitehti]] [[Gustaf Nyström]]in päätyö. Rakennuksen pääty muistuttaa [[Kreikkalainen temppeli|kreikkalaista temppeli]]ä pylväineen.<ref name=PuhvPun26 /> Sisätilat ovat runsaasti koristellut. Koristeluista vastasi koristemaalari [[Salomo Wuorio]] apulaisena C. Ehrlingin kanssa. Koristelut, [[Ornamentti|ornamentit]] ja marmoroinnit entisöitiin rakennuksen 1990-luvun alun kunnostustöiden yhteydessä.<ref name=VN />
Sisätilaa hallitsee suuri porrashalli, johon lankeaa valoa koristemaalatuista kattoikkunoista. Porrastasanteen yllä on kopio [[Walter Runeberg]]in veistoksesta ''Laki'' (''Lex''), joka sijaitsee [[Senaatintori]]lla [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n patsaan]] jalustalla.<ref name=VN /> Samanlainen kopio on myös [[Presidentinlinna]]n valtiosalissa.
| |||