Ero sivun ”Tammela (Tampere)” versioiden välillä

Tammelan nimi juontuu alueella sijainneesta Tammela-nimisestä [[Hatanpään kartano]]n torpasta, joka mainittiin vuonna [[1758]] tehdyssä kartassa. Muita siellä olleita torppia olivat mm. Puolimatka, Moisio, Mäkipää ja Välimaa, jotka ovat säilyneet myöhemmässä kadunnimistössä. Tampereen kaupunki osti Tammelan tulevan kaupunginosan alueen vuonna [[1876]] ja se päätettiin varata erityisesti työväestön asuinalueeksi. Alueelle vahvistettiin [[asemakaava]] vuonna [[1886]] ja sitä täydennettiin vuonna [[1897]], jolloin otettiin käyttöön runsaasti [[Kalevala]]-aiheisia kadunnimiä, mm. Ilmarinkatu, Tapionkatu, Kyllikinkatu ja Kullervonkatu. <ref> Louhivaara 1999, s. 86. </ref> Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 sisällissodassa]] valkoisten pommituksissa sekä [[Tampereen taistelu|Tampereen valtauksen]] ratkaisutaisteluissa. Kaupunginosa kärsi tuhoja myös [[talvisota|talvisodan]] lentopommituksissa. Kolmannen kerran Tammelan rakennuskanta koki tuhoja [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] kaupungistumisen vuosina, jolloin kaupunginosa lopullisesti alkoi muistuttaa nykyaikaista betonilähiötä.

 

 

Tammelaa voidaan monessa suhteessa verrata [[Helsinki|Helsingin]] [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] kaupunginosaan. Tammelan erottaa varsinaisesta ydinkeskustasta rautatie (vrt. Pitkäsilta), ja entisestä työläiskaupunginosasta on vähitellen tullut nuorten aikuisten ja toisaalta iäkkäämmän väestön suosima asuinalue. Nuorten aikuisten myötä myös ravintolakulttuuri on voimistumassa. [[Tampereen yliopisto]]n opiskelijat suosivat Tammelaa asuinpaikkanaan kampuksen läheisen sijainnin takia. Alueen vanhoihin kiinteistöihin on kunnostettu [[Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö]]n (TOAS) asuntoja.