Ero sivun ”Joseph Radetzky” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tark., kh, typot |
sanotaan tuovielä |
||
Rivi 6:
Vuonna 1813 Radetzky toimi [[Karl Philipp zu Schwarzenberg]]in esikuntapäällikkönä ja vaikutti [[Kuudes liittokunta|kuudennen liittokunnan]] päätöksentekoon, varsinkin [[Leipzigin taistelu]]n suunnitteluun. Hän osallistui [[Pariisin taistelu|Pariisin valtaukseen]] maaliskuussa 1814 ja myös Napoleonin kukistumista seuranneeseen [[Wienin kongressi]]in. Tämän jälkeen Radetzky palasi pääesikunnan päälliköksi, mutta epäonnistuttuaan toistamiseen yrityksessään uudistaa maan armeijaa hän jätti tehtävänsä.<ref name="brit" />
Vuodesta 1829 alkaen Radetzky oli puolittain eläkkeellä ja toimi Olmützin (nyk. [[Olomouc]] Tšekissä) linnakkeen komentajana. Hänet kuitenkin kutsuttiin kaksi vuotta myöhemmin takaisin aktiivipalvelukseen Italian joukkojen ylipäälliköksi. Radetzky ylennettin vuonna 1836 sotamarsalkaksi ja hän jäi uudelleen eläkkeelle. Hänet kuitenkin kutsuttiin jälleen palvelukseen [[Euroopan hullu vuosi|vallankumousvuonna 1848]]. Radetzky murskasi separatistisen kumouksen Itävallalle kuuluneessa Pohjois-Italiassa lyömällä italialaiset [[Custozan taistelu|Custozan]] (1848) ja [[Novaran taistelu (1849)|Novaran]] (1849) taisteluissa. Vuosina 1848–1857 hän toimi Itävallalle kuuluneen [[Lombardia-Venetsian kuningaskunta|Lombardia-Venetsian kuningaskunnan]] kuvernöörinä ja ylipäällikkönä, halliten rautaisella otteella.<ref name="brit" /> Hän oli samalla myös [[varakuningas]].
Radetzky oli suosittu sotilaidensa keskuudessa ja hänet tunnettiin lempinimellä Vater Radetkzy (”Isä Radetzky”).<ref name="brit" /> Hänelle pystytettiin vuonna 1858 muistomerkki [[Praha]]n Malostranské náměstí -aukiolle ja vuonna 1892 ratsastajapatsas [[Wien]]in [[Ringstraße]]lle. Prahan patsas poistettiin paikaltaan vuonna 1919.
| |||