Ero sivun ”Rajamerkki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty osio Saksankivet |
kielenhuolto + viite |
||
Rivi 5:
Rajamerkit yksilöidään ja numeroidaan. Rajamerkkejä voivat olla muun muassa yksikivinen pyykki (rajakivi), nelikulmainen pyykki tai turvepyykki. Kiinteistöjen rajamerkkeinä käytetään myös maahan upotettuja metalliputkia (''putkipyykki'') sekä kiveen tai kallioon upotettuja metallipultteja. Rajaviisari on rajamerkki, joka osoittaa pitkällä kiinteistörajalla rajan suuntaa. Rajan pääte- tai kulmapisteen paikka voidaan tarvittaessa osoittaa myös ns. siirtopyykkinä, jos päätepiste sattuu sellaiseen paikkaan, johon pyykkiä ei voida sijoittaa.<ref>Majamaa, Markkula: "Kiinteistönmuodostamislaki” Edita, 2001</ref>
Rajamerkkejä syntyy kiinteistötoimitusten ([[Maanmittaustoimitus|maanmittaustoimitusten]]) yhteydessä. Kiinteistötoimituksia tekevät viranomaiset (valtion [[Maanmittauslaitos]] sekä kaupungit asemakaava-alueilla) mittaavat rajamerkeille koordinaatit. [[Kiinteistötietojärjestelmä|Kiinteistötietojärjestelmässä]] (KTJ) on
Suomen rikoslain mukaan maastomerkin väärentäminen on rangaistava teko.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L33P5 | Nimeke = Rikoslaki, 33 luvun 5 § | Tekijä = | Ajankohta = (24.8.1990/769) | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 27.4.2013 }}</ref>
Rajamerkkejä voi olla ja on ollut sekä kiinteistöjen, kylien, kuntien, maakuntien, läänien että valtakuntien rajoilla ja useilla vielä nykyäänkin käytössä olevista rajapaikoista voi olla takanaan vuosisatainen historia jo ajalta ennen maanmittaustoimitusten karttoja ja nykyaikaisia maanmittaustoimituksia. Jotkut edelleen käytössä olevista vanhoista rajapaikoista luokitellaan historiallisen ajan muinaisjäännöksiksi.
| |||