Ero sivun ”Unkarin kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 103:
Kaikki eivät ole aina olleet vakuuttuneita unkarin kielen [[uralilaiset kielet|uralilaisuudesta]]. Unkarin on epäilty kuuluvan muun muassa [[turkkilaiset kielet|turkkilaisiin kieliin]]. Tähän ovat antaneet aihetta lukuisat turkkilaiskielistä lainatut sanat sekä yhteiset piirteet, kuten suffiksoiva morfologia ja vokaalisointu, joka tosin esiintyy myös muissa uralilaisissa kielissä, muun muassa suomessa. Nämä rakennepiirteet ovat kuitenkin [[kielitypologia|typologisesti]] määräytyviä eli yksinkertaisesti tiettyyn rakennetyyppiin kuuluvan kielen ominaisuuksia. On myös koetettu perustella turkkilaisten (tai laajemmin [[altailaiset kielet|altailaisten]]) kielten sukulaisuutta koko uralilaisen kielikunnan kanssa. Nämä vertailut ovat kuitenkin kaatuneet materiaalin puutteeseen, eli mahdolliseen yhteiseen kantakieleen palautettavissa olevaa sanastoa ei löydy riittävästi. Unkarin sekä muidenkin uralilaisten ja altailaisten kielten kaukaisiksi sukukieliksi on toisinaan arveltu myös muun muassa [[japanin kieli|japania]] ja [[sumerin kieli|sumeria]]. Myös [[Hunnit|hunnien]] kieltä on joskus pidetty unkarin sukuisena, ja jo keskiaikaisen perimätiedon mukaan unkarilaisia onkin pidetty hunnien jälkeläisinä.
Vaihtoehtoisten teorioiden suosion syyt ovat sekä kielelliset että ideologiset. Unkarin kielellä ei ole kovin läheisiä sukukieliä, joten yhtäläisyydet sukukielten kanssa ovat maallikolle lähes mahdottomia huomata. Toisaalta [[kansallisromantiikka|kansallisromanttinen]] ajattelutapa rohkaisi näkemään kansan, kulttuurin, rodun ja kielen yhtenä kokonaisuutena, jolle oli löydettävä yksi yhtenäinen alkuperä, mieluusti mahdollisimman loistokas. Koska useimmat uralilaiset kansat elivät primitiivisellä kulttuuritasolla ja varsinkin kun kielisukulaisuus käsitettiin ilman muuta samalla geneettiseksi sukulaisuudeksi, ajatus unkarin kielen uralilaisuudesta herätti Unkarissa vastustusta jo 1800-luvulla. Viime aikoinakin (järjestelmänvaihdoksen jälkeen) eräät tahot ovat esittäneet, että teoria unkarin kielen suomalais-ugrilaisesta kielisukulaisuudesta olisi ollut poliittinen, ensin [[Itävalta|Itävallan]] ja sitten [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vallanpitäjien ylläpitämä salajuoni unkarilaisten nöyryyttämiseksi riistämällä heiltä heidän kunniakas menneisyytensä.
Väitteet unkarin sukulaisuudesta turkkilaiskielten kanssa perustuvat siihen, että unkarissa on hyvin paljon lainasanoja turkkilaiskielistä. Unkarilaisten esi-isät vaelsivat nykyisen Venäjän aroilla noin 500 vuotta, ja koko tuon ajan he olivat kosketuksissa eri turkkilaiskansojen kanssa. Kun unkarilaiset siirtyivät pohjoisen metsästyskulttuurista aron hevoskulttuuriin, on selvää, että uuden kulttuurin sanasto piti lainata turkkilaiskansoilta, jotka jo asuivat aroilla.
| |||