Ero sivun ”Herman Klaunpoika Fleming” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Herman Klaunpoika Fleming''' [[(1619]]-[[1673]]) oli [[Suomi|suomalainen]] valtaneuvos, amiraali ja [[Liperi]]n vapaaherra, syntyisin ja [[Louhisaaren kartanonherra]]in suvusta. Hän tuli [[Tukholma]]n käskynhaltijaksi ja amiraliteettineuvokseksi vuonna [[1650]], toimi kamari-kollegionkamarikollegion presidenttinä vuosina [[1653]]-[[1660|60]], tuli peruutus-kollegionperuutuskollegion presidentiksi (neljännesreduktio) vuonna [[1655]], sekä toimi valtion-varainhoitajanavaltionvarainhoitajana vuonna [[1660]] ja Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina [[1664]]-[[1669|69]].
 
Herman Fleming yleni nopeasti virkauralla ja saavutti erityisesti [[Kaarle X Kustaa]]n suosion. Toimiessaan neljännesperuutusta varten asetetun kollegion puheenjohtajana Fleming joutui kuitenkin ylhäisaatelisten säätytoveriensa vihoihin ja syrjäytettiin kuninkaan kuoltua 1660 valtionvarainhoitajan tehtävistä sekä holhoojahallituksen jäsenyydestä. Herman Fleming määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
ParoniHerman rakennutti uusiksi [[Louhisaaren kartano]]n - vuonna [[1655]] valmistunut kartanon päärakennus on yksi Suomen harvoista italialaisesta [[palladiolainen arkkitehtuuri|palladiolaisesta arkkitehtuurista]] vaikutteita saaneista linnoista. Päärakennusta sekä sivurakennuksia ympäröi englantilaistyylinen puisto ja kokonaisuus muodostaa yhden Suomen parhaiten säilyneistä kartanomiljöistä. Kartanon yläkerrassa on katto- ja seinämaalauksia [[1600-luku|1600]]- ja [[1700-luku|1700-luvuilta]].
 
Hänen vaimonsa oli Kristina Rosladin, vihitty 1645.
 
ParoniHermanParoni Herman rakennutti uusiksi [[Louhisaaren kartanolinna]]n - vuonna [[1655]] valmistunut kartanon päärakennus on yksi Suomen harvoista italialaisesta [[palladiolainen arkkitehtuuri|palladiolaisesta arkkitehtuurista]] vaikutteita saaneista linnoista. Päärakennusta sekä sivurakennuksia ympäröi englantilaistyylinen puisto ja kokonaisuus muodostaa yhden Suomen parhaiten säilyneistä kartanomiljöistä. Kartanon yläkerrassa on katto- ja seinämaalauksia [[1600-luku|1600]]- ja [[1700-luku|1700-luvuilta]].
 
Hermanin isä Ritari Claes Fleming (1592-1644), oli maaherrana ja amiraalina, ja kaatui [[Femern]]in meritaistelussa. Hänen palveluksensa ja ansioidensa johdosta kuningatar 26 maaliskuuta 1651 korotti hänen lapsensa vapaaherroiksi ja -herrattariksi, mukaanlukien Hermanin. Heidän sukunsa jatkuu tähän päivään saakka, eli ei ole sammunut miekannalta. Ruotsissa elää edelleen ''vapaaherra Fleming af Liebelitz'' -nimisiä ihmisiä.