Wikipedia

Ero sivun ”Maallikkoanalyysin kysymys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q655971 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17:
| kuvittaja-suomi =
| kansitaiteilija-suomi = Ilmari Hakala
| kustantaja-suomi = [[Tutkijaliitto]]
| julkaistu-suomi = 2010
| ulkoasu-suomi =
Rivi 26:
| seuraava =
}}
 
'''''Maallikkoanalyysin kysymys: Keskusteluja puolueettoman kanssa''''' ({{k-de|Die Frage der Laienanalyse: Unterredungen mit einem Unparteiischen}}) on [[Sigmund Freud]]in kirja vuodelta 1926. Freud osallistui kirjallaan kiistelyyn, jota tuolloin käytiin niin kutsutusta [[maallikko]]analyysista eli muiden kuin [[lääkäri]]en harjoittamasta [[psykoanalyysi]]sta.
 
Rivi 37 ⟶ 36:
Freud alkoi kirjoittaa ''Maallikkoanalyysin kysymystä'' kesäkuun 1926 lopulla ja kertoi siitä myös yleisönosastokirjoituksessaan, joka julkaistiin ''Neue Freie Presse'' -lehdessä 18. heinäkuuta 1926. Kirja julkaistiin syyskuussa.
 
''Maallikkoanalyysin kysymys'' kuuluu Freudin yleistajuisiin kirjoituksiin. Kirjan tavoitteena oli kan­san­valistus, mutta samalla Freud pyrki puolustamaan psykoanalyysin asemaa, joka oli hal­linto­virkamiesten käsissä, ja psykoanalyysin ja lääketieteen välistä suhdetta oli selvitettävä viranomaisille. Vaikka lähtökohtaisesti [[neuroosiNeuroosi|neurootikkojen]] hoito on lääkärintointa siinä kuin muukin sairaiden hoitaminen, Freud esittää näyttöä siitä, että asia on monitahoisempi: neurootikkojen hoitaminen psykoanalyyttisella menetelmällä edellyttää omanlaistaan osaamista ja koulutusta, joita ei yliopistojen lääketieteellisessä tiedekunnassa tarjota. [[Dialogi]]muodon avulla Freud voi ennakoida vastapuolen epäilyksiä ja vastaväitteitä. Keskustelukumppanin esikuvana oli tiettävästi ylilääkintöneuvos Arnold Durig (1872–1961). Klassisen psykoanalyysin kiistanalaiset opit —– [[lasten seksuaalisuus]], [[oidipuskompleksi]], psyykkisten prosessien tiedostumattomuus, negatiivinen terapeuttinen reaktio —– selostetaan kirjassa havainnollisesti.
 
Reikin oikeusjuttu ratkesi toukokuussa 1927 vastaajan eduksi, kun yleinen syyttäjä lakkasi ajamasta syytettä esitutkinnan valmistuttua.
Rivi 43 ⟶ 42:
== Vaikutus ==
 
Maallikkoanalyysin kysymys herätti niin kiivasta keskustelua psykoanalyytikkopiireissä, että asiasta päätettiin julkaista kansainvälinen artikkelisarja sekä sak­san- että englanninkielisessä aikakausjulkaisussa. Psykoanalyytikoita ympäri maailman pyydettiin arvioimaan maallikkoanalyysin kysymystä, ja Freud laati artik­keli­sar­jaan jälkikirjoituksen (1927), jossa hän arvioi perusteluja ja toisti oman kantansa. Ylei­sesti ottaen Freud jäi kuitenkin vähemmistöön. Vahvimmin hän sai tukea [[Iso-Britannia|Isosta-Bri­tan­nias­ta]] ja [[Unkari]]sta, mutta jo wieniläiset kollegat ja varsinkin amerikkalaiset lääkärijäsenet suhtautuivat maallikkoanalyysiin kielteisesti ja ennakkoluuloisesti. Puoskareiden ja harrastelijoiden tarjoamat ”psykoanalyysit” olivat kieltämättä tuoneet psykoanalyyttiselle liikkeelle kielteistä julkisuutta, mutta kuten Freud huomauttaahuomautti, että myös lääkäri voi olla psykoanalyysin alalla ”puoskari”, siis asiantuntematon.
 
Freud mainitsi kirjoituksessaan psykoanalyyttisen korkeakoulun. Vuonna 2005 Wienissä aloitti toimintansa Sigmund Freud Privat-Universität (SFU). Oppilaitos on yksityinen yliopisto, ja Itävallan tiedeministeriön akkreditointineuvosto on hyväksynyt sen toimintasuunnitelman.
 
''Maallikkoanalyysin kysymys'' julkaistiin suomeksi vuonna 2010; [[Tutkijaliitto|Tutkijaliiton]] Paradeigma-julkaisusarjassa. Markus Långin suomennoksessa ovat mukana myös Freudin yleisönosastokirjoitus sekä jälkisanat.
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Gay, Peter 1990:| ''Nimeke=Freud | Selite=(Freud: A life for our time, 1968.'') SuomentaneetSuom. Mirja Rutanen ja Anna Rutanen. Otava,| Helsinki.Julkaisupaikka=Helsingissä [''Freud:| AJulkaisija=Otava Life| forVuosi=1990 Our Time'', 1989.]| Tunniste=ISBN 951-1-10685-6}}
* Leupold-Löwenthal, Harald 1990: Le procès Theodor Reik. — ''Revue Internationale d’histoire de la psychanalyse'' 3, s. 5–9.
* Lång, Markus: Jälkisanat: Psykoanalyysia hallintovirkamiehille. —Teoksessa Sigmund{{Kirjaviite | Tekijä=Freud:, ''Sigmund | Nimeke=Maallikkoanalyysin kysymys'', s.| Sivu=127–133. Tutkijaliitto,| Julkaisupaikka=Helsinki. | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-952-5169-73-7}}
* Schulman, Martin A. 2006: The Question of Lay Analysis Reconsidered. — ''Psychoanalytic Psychology'', 23: 701–710.
* Wallerstein, Robert S. 1998: ''A Review of Lay Analysis: Life Inside the Controversy.'' The Analytic Press, Hillsdale.
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.archive.org/details/DieFrageDerLaienanalyse_853 KirjanAlkuteoksen teksti saksaksi]. {{de}}
 
[[Luokka:Vuoden 1926 kirjat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Maallikkoanalyysin_kysymys”