Ero sivun ”Hannah Arendt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, valokuva |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:
'''Hannah Arendt''' (alun perin ''Johanna Arendt''; [[14. lokakuuta]] [[1906]] [[Linden]], [[Saksan keisarikunta|Saksa]] – [[4. joulukuuta]] [[1975]] [[New York]], [[New York (osavaltio)|New York]], [[Yhdysvallat]]) oli 1900-luvun tärkeimpiin lukeutuva saksalainen [[filosofi]] ja [[politologia|poliittinen teoreetikko]]. Hänet tunnetaan tutkimuksistaan [[totalitarismi]]n ja [[poliittinen filosofia|poliittisen filosofian]] alalla, ja
== Elämä ==
Arendt syntyi maallistuneeseen juutalaisperheeseen Lindenin pikkukaupungissa, joka nykyään on osa [[Hannover]]ia. Lapsuutensa hän kuitenkin vietti myöhemmin suuresti ihailemansa [[Immanuel Kant]]in kotikaupungissa [[Königsberg]]issä ja [[Berliini]]ssä. Vuonna 1924 Arendt muutti [[Marburg]]iin opiskelemaan filosofiaa. Hänen opettajinaan toimivat muun muassa [[Nicolai Hartmann]] ja [[Rudolf Bultmann]] sekä ennen kaikkea [[Martin Heidegger]]. Arendtilla oli Heideggerin kanssa myös rakkaussuhde, mikä on aiheuttanut kohua Heideggerin myöhemmän natsimyönteisyyden takia. Jo vuonna 1926 Arendt kuitenkin siirtyi [[Heidelberg]]iin opiskelemaan [[Karl Jaspers]]in oppilaana. Heidelbergissä hän myös väitteli tohtoriksi rakkauden käsitettä [[Augustinus|Augustinuksella]] käsittelevällä tutkielmalla nimeltä ''Der Liebesbegriff bei Augustin. Versuch einer philosophischen Interpretation'' (1929).
Rivi 9 ⟶ 8:
== Ajattelu ==
Arendtiin vaikuttaneita ajattelijoita ovat erityisesti [[Aristoteles]], kirkkoisä [[Augustinus]], [[Immanuel Kant]], [[Friedrich Nietzsche]], [[Karl Marx]], [[Martin Heidegger]], [[Karl Jaspers]] ja [[Franz Kafka]].
Rivi 15 ⟶ 13:
=== Ihmisen toiminta ja politiikka ===
Arendt on tullut tunnetuksi erityisesti [[politiikan filosofia|politiikan]] ja [[toiminnan filosofia|toiminnan filosofina]]. Merkittävässä teoksessaan ''The Human Condition'' (1958; suom. ''Vita Activa. Ihmisenä olemisen ehdot'', 2002) hän esittää, että filosofia on [[Platon]]ista lähtien syyllistynyt inhimillisen toiminnan merkityksen vähättelemiseen. Yhteisessä maailmassa toimiminen, esineiden valmistaminen, työ ja politiikka ovat Arendtille filosofian lähtökohta. Työn merkitys on ihmiselämän ylläpito, valmistaminen luo puitteet ihmisten keskinäiselle kulttuuriselle kanssakäymiselle ja poliittiselle vaikuttamiselle. Toiminnan olemassaolo edellyttää kahden edellisen olemassaoloa.
Rivi 25 ⟶ 22:
=== Adolf Eichmann ja pahuuden arkipäiväisyys ===
Arendtin teos ''Eichmann in Jerusalem: A Report on the Banality of Evil'' (1963, 'Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahan arkipäiväisyydestä') herätti aikoinaan suurta kohua. Arendt kertoo kirjassa [[Adolf Eichmann]]in oikeudenkäynnistä Israelissa 1961. Kirjan keskeinen väite on, että Eichmannia ja hänen kaltaisiaan rikollisia ei luonnehdi jokin poikkeuksellinen tai erityislaatuinen, muulle elämälle vieras pahuus. Pahuuden ongelma onkin päinvastoin juuri siinä, että Eichmannin tapaiset rikolliset ovat tavallisia ihmisiä, jotka sortuvat hirmutöihin ajattelemattomuuttaan, seuraten byrokraattisia ja ”oikeita” sääntöjä. Eichmannilta puuttui Arendtin mukaan moraalista mielikuvitusta – hän ei osannut pohtia tarkoin, mitä oli varsinaisesti tekemässä, ja eikä näin ollen myöskään kyseenalaistaa ylhäältä annettuja ohjeita. Näin Arendt haluaa suunnata eettisen huomion siihen, miten
▲Arendtin teos ''Eichmann in Jerusalem: A Report on the Banality of Evil'' (1963, 'Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahan arkipäiväisyydestä') herätti aikoinaan suurta kohua. Arendt kertoo kirjassa [[Adolf Eichmann]]in oikeudenkäynnistä Israelissa 1961. Kirjan keskeinen väite on, että Eichmannia ja hänen kaltaisiaan rikollisia ei luonnehdi jokin poikkeuksellinen tai erityislaatuinen, muulle elämälle vieras pahuus. Pahuuden ongelma onkin päinvastoin juuri siinä, että Eichmannin tapaiset rikolliset ovat tavallisia ihmisiä, jotka sortuvat hirmutöihin ajattelemattomuuttaan, seuraten byrokraattisia ja ”oikeita” sääntöjä. Eichmannilta puuttui Arendtin mukaan moraalista mielikuvitusta – hän ei osannut pohtia tarkoin, mitä oli varsinaisesti tekemässä ja eikä näin ollen myöskään kyseenalaistaa ylhäältä annettuja ohjeita. Näin Arendt haluaa suunnata eettisen huomion siihen, miten arkielämän ”banaalit” seikat voivat ratkaista hyvän ja pahan välillä.
== Vaikutus ==
Arendt on selvästi vaikuttanut ainakin [[Jürgen Habermas]]in, [[Alasdair MacIntyre]]n, [[Seyla Benhabibi]]n, [[Giorgio Agamben]]in, [[Jean-Luc Nancy]]n, [[Adriana Cavarero]]n, [[Richard J. Bernstein]]in ja [[Grace M. Jantzen]]in ajatteluun. Politiikan tutkijoiden ja filosofien lisäksi hänestä ovat kiinnostuneet esimerkiksi sosiologit, antropologit, feministit ja teologit.
== Kirjallisuutta ==
=== Suomennetut teokset ===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Arendt, Hannah | Nimeke=
* {{Kirjaviite | Tekijä=Arendt, Hannah | Nimeke=
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Arendt, Hannah | Nimeke=Vita Activa : Ihmisenä olemisen ehdot | Selite=Englanninkielisestä alkuteoksesta ''The Human Condition'' (1958) suomentaneet Ritta Oittinen & al | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002}}
== Aiheesta muualla ==
▲* [http://blogs.helsinki.fi/401-pol-fil/hannah-arendt/ Hannah Arendt -tuotantoa]
* {{SEP | Id=rendt | Tekijä=d'Entreves, Maurizio Passerin | Nimeke=Hannah Arendt}}
* Koskelainen, Jukka: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kiista+Arendtin+ajatuksista+jatkuu/HS20020316SI1KU021lc Kiista Arendtin ajatuksista jatkuu].
* Ojakangas, Mika (toim.): [http://www.helsinki.fi/collegium/e-series/volumes/volume_8/index.htm Hannah Arendt: Practice, Thought and Judgement]
* Steinbock, Dan: [http://yliopistolehti.helsinki.fi/yl18art.htm#a5 Sokaiseva rakkaus], Yliopisto-lehti, 1995
* {{IEP | Id=arendt | Tekijä=Yar, Majid | Nimeke=Hannah Arendt}}
* [http://memory.loc.gov/ammem/arendthtml/arendthome.html Yhdysvaltain kongressin kirjaston Arendt-sivut] {{en}}
| |||