Ero sivun ”Hegeliläisyys” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 15 Wikidatan sivulle d:q906313 siirrettyä kielilinkkiä
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 39:
Hegelin tunnetuimpia ja helpoimmin ymmärrettäviä näkemyksiä ovat hänen ajatuksensa koskien valtiota, historiaa ja absoluuttista henkeä. Valtio oli Hegelille henki objektifioituna. Yksilö on intohimojensa, ennakkoluulojensa ja sokeiden mielijohteidensa vuoksi vain osittain vapaa, ja alistuu välttämättömyyden ikeen, vapauden vastakohdan, alle. Tämä ies ilmenee muiden oikeuksien, moraalin ja lopulta yhteiskuntamoraalin tunnustamisessa. Kaikkein perustavin instituutio on perhe. Perheet muodostavat kansalaisyhteiskunnan, joka on kuitenkin epätäydellinen organisoitumisen muoto verrattuna valtioon. Valtio on idean täydellisin yhteiskunnallinen ruumiillistuma, ja edustaa tällä kehitystasolla Jumala itseään. Valtio varustaa meille perustuslain, ja suhteessa muihin valtioihin kansainvälisen lain. Matkallaan historiallisten vaiheiden kautta se kulkee ”historian dialektiikan” kautta.<ref name="CE"/>
 
Hegelin mukaan perustuslaki on kansan kollektiivinen henki, ja että hallintovalta on tämän hengen ruumiillitumaruumiillistuma. Jokaisella kansalla on yksilöllinen henkensä, ja suurin rikos on se, kun tyranni tai valloittaja tukahduttaa kansakunnan hengen. Sota on poliittisen edistyksen välttämätön osa. Se on kriisi eri valtioissa ruumiillistuneen idean kehittymisessä, ja tästä kriisistä kehittyy tai selviytyy voittajana paras valtio. Historiallisen kehityksen pohja on siis rationaalinen, koska valtio on järjen ruumiillistuma henkenä. Kaikki historian näennäisesti satunnaiset tapahtumat ovat todellisuudessa tasoja valtiossa ruumiillistuneen suvereenin järjen loogisessa kehityksessä. Intohimot, mielijohteet, kiinnostukset, luonteet ja persoonallisuudet ovat kaikki joko järjen ilmaisuja tai välineitä, jotka järki muokkaa omaan käyttöönsä. Meidän kauttamme järki pyrkii toteuttamaan itseään täydellisessä vapaudessa.<ref name="CE"/>
 
Tämän seurauksena myös historia on ymmärrettävä puhtaasti rationaalisena. Korkeimmalla tasolla tarkasteltuna historiassa näyttäytyy kolme kehitystasoa. Itämainen [[monarkia]] (ykseyden tila, vapauden tukahduttaminen), kreikkalainen [[demokratia]] (laajentumisen tila, jossa vapaus on menetetty epävakaalle [[demagogia]]lle), ja kristillinen [[perustuslaillinen monarkia]] (joka edustaa vapauden jälleenliittämistä perustuslailliseen hallintoon).<ref name="CE"/>