Hän teki yhteistyössä BBC:n kanssa neljä lyhytelokuvaa, muun muassa elokuvan, joka käsitteli saamelaisia.<ref name=Sundelin>Anders Sundelin, Särling Mai Zeerling, Voltaire, Mars-April 2011, sivut 48–59</ref>
1964 hän teki ensimmäisen pitkän elokuvan ohjauksensa ''Rakastavia pareja'' (''Älskande par''), joka sai hyvän vastaanoton. Elokuva valittiin seuraavana vuonna [[Cannes]]in elokuvajuhlien [[Kultainen palmu|Kultaisen palmun]] saajaehdokkaaksi. ''ÄlskandeRakastavia parpareja'' on [[Agnes von Krusenstjerna]]in romaanisarjan ''Fröknarna von Pahlen'' filmatisointi. Ruotsissa elokuva sai ylitsevuotavan myönteisen vastaanoton<ref name=Sundelin/>.
1986 Mai Zetterling teki elokuvan ''[[Amorosa]]'' Krusenstjernan elämästä.
Zetterlingin toinen pitkä elokuva, ''NattlekÖiset leikit'' (''Nattlek'', 1966), kuvattiin Penningbyn linnassa Roslagenissa. Elokuva kuvaa miehen yritystä päästä eroon muistikuvista neuroottisesta äidistään. ''Nattlek'' oli Ruotsin virallinen edustaja [[Venetsian biennaali]]ssa 1966. ''NattlekÖiset leikit'' herätti suurta huomiota sen julisteessa olleen yhdyntää esittävän [[Leonardo da Vinci]]n piirustuksen ansiosta. Elokuvan ainoa julkinen esitys peruutettiin, vain yksi näytös arvostelijoille tuomareille ja toimittajille sallittiin. ''Nattlekin'' esittäminen sallittiin Italiassa ja Ranskassa vasta sensuurin toimenpiteiden jälkeen.<ref name=Sundelin/>
David Thomson kirjoittaa teoksessaan ''The New Biographical Dictionary of Film'', että "''ÄlskandeRakastavia parpareja'' ja ''NattlekÖiset leikit'' ovat "voimakkaita, väkivaltaisia ja aitoja [[August Strindberg|strindbergiläisiä]] kuvia seksuaalisesta tekopyhyydestä".
Zetterlingin feministinen ''FlickornaNäyttelijättäret'' (''Flickorna'', 1968), jossa näyttelivät [[Bibi Andersson]], [[Harriet Andersson]] ja [[Gunnel Lindblom]], sai kielteiset arvostelut ja katosi Tukholman elokuvateattereista 3,5 viikon jälkeen. Elokuva kertoo teatteriseurueesta, joka harjoittelee [[Aristofanes|Aristofaneen]] näytelmää [[Lysistrate]], jossa Ateenan naiset nousevat kapinaan pakottaakseen miehet lopettamaan sotimisen.
1980-luvulla Zetterling julkaisi omaelämäkerran ''Osminkat''.
|