Ero sivun ”Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
alku, pari täydennystä en-wikin artikkelista
 
kuva; commonscat
Rivi 1:
[[Tiedosto:Bouchot - Le general Bonaparte au Conseil des Cinq-Cents.jpg|thumb|300px|''Kenraali Bonaparte viidensadan neuvoston edessä Saint-Cloudissa 10. marraskuuta 1799'', [[François Bouchot]]in maalaus vuodelta 1840.]]
'''Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus''' oli [[Napoleon Bonaparte]]n liittolaisineen [[Ranska]]ssa 9.–10. marraskuuta 1799 toteuttama sotilasvallankaappaus, jossa maata hallinut [[direktorio]]hallitus syrjäytettiin ja korvattiin [[Ranskan konsulaatti|uudella konsulihallinnolla]]. Tapahtuma oli ratkaiseva vaihe Napoleonin valtaannousussa ja sitä on monesti pidetty [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] päättymishetkenä. Tapahtumasta käytetty nimi tulee siitä, että [[Ranskan vallankumouskalenteri]]n mukaan kaappauksen alkamispäivä (9. marraskuuta) oli 18. brumairekuuta vuonna VIII.<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/134500/Consulate Consulate] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 8.4.2013.</ref>
 
Kaappauksen suunnittelivat [[Emmanuel Joseph Sieyès]] ja [[Charles Maurice de Talleyrand]] yhdessä Egyptin sotaretkeltä vastikään palanneen kenraali Bonaparten kanssa. Brumairekuun 18. päivänä Ranskan lainsäädäntöelimen ylähuone eli vanhimpien neuvosto päätti Sieyèsin ehdotuksesta kokoontua seuraavan päivänä yhdessä alahuoneen eli [[viidensadan neuvosto]]n kanssa [[Pariisi]]n ulkopuolella [[Saint-Cloud]]in palatsissa ollakseen turvassa väitetyltä [[jakobiini]]en salaliitolta. Tarkoituksena oli saada parlamentti paikkaan, jossa Bonaparten komentamat joukot voisivat painostaa sitä kenenkään puuttumatta asiaan.<ref name="brit" /> Samana päivänä kaappaushankkeessa mukana olleet Seiyès ja [[Roger Ducos]] erosivat direktoriosta ja [[Paul de Barras]] painostettiin eroamaan, mikä esti viisijäsenisen direktorion toiminnan. Kenraali [[Jean Moreau]]n joukot pidättivät kaappausta vastustaneet direktorit Gohinin ja Moulinin.
 
Kun neuvostot kokoontuivat Saint-Cloudissa 10. marraskuuta, Bonaparte kävi puhumassa kummassakin erikseen. Varsinkin viidensadan neuvostossa hän kohtasi myrskyisiä solvauksia ja pakeni paikalta, mutta Sieyès, Bonaparten veli [[Lucien Bonaparte]] sekä [[Joachim Murat]] ottivat tilantentilanteen hallintaansa ja määräsivät krenatöörit hajottamaan viidensadan neuvoston kokouksen. Vanhimpien neuvosto joutui pakon edessä hyväksymään direktorion ja itsensä hajottamisen sekä kolmesta konsulista muodostuneen tilapäisen hallituksen nimittämisen ylintä valtaa käyttämään. Konsuleiksi nimettiin Bonaparte, Sieyès ja Ducos.<ref name="brit" /> Napoleon onnistui myöhemmin keskittämään vallan itselleen ajamalla läpi [[vuoden VIII perustuslaki]]na tunnetun valtiosäännön, jossa hänelle luotiin erityinen ensimmäisen konsulin asema. Kaksi muuta konsulia jäivät lopulta ilman todellista valtaa.
 
Nimitys ”brumairekuun 18.” muodostui myöhemmin käsitteeksi ja [[Karl Marx]] käytti sitä kuuluisasti teoksensa ''[[Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista]]'' nimessä. Marx rinnasti Napoleonin veljenpojan [[Louis Bonaparte]]n syyskuussa 1851 Ranskassa toteuttaman vallankaappauksen vuoden 1799 tapahtumiin.
Rivi 9 ⟶ 10:
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
*{{Commonscat-rivi|18 Brumaire}}
 
[[Luokka:Ranskan historia]]