Ero sivun ”Kreivisota” versioiden välillä

| kuvateksti = Kööpenhaminan[[Kööpenhamina]]n saarto vuosina 1535–1536. (kuparipiirros)

| casus = [[Protestantismi|protestanttien]] ja [[Katolinen kirkko|katolilaisten]] valtataistelu

| taistelija2 = [[Kristian III]]<br>protestanttinen porvaristo<br>[[Holsteinin herttuakunta|Holstein]]<br>[[Lyypekki]]<br>[[Ruotsi]]

'''Kreivisota''' ({{k-da|Grevens Fejde}}) oli [[Tanska]]ssa vuosina 1533–1536 käyty [[sisällissota]], jonka seurauksena Tanskassa tehtiin [[uskonpuhdistus]]. Sodassa olivat vastakkain [[Hansaliitto|hansakaupunki]] [[Lyypekki|Lyypekin]] tukema luterilainen [[porvaristo]] ja [[aatelistoaateli]]nston tukema Tanskan kuningas [[Kristian III]]. Myös [[Ruotsi]] liittyi sotaan, kun Lyypekki ja [[hansaliitto]] julistivat sodan Tanskalle ja Ruotsille.

[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] jälkeen Tanska jakautui uskonnollisesti kahtia: toisena puolena oli luterilaiset porvaristo ja talonpojat ja toisena katolinen aatelisto. Tämän seurauksena aatelisto päätti kuningas vuonna 1533 kuningas [[Fredrik I (Tanska)|Fredrik I:n]] kuoleman jälkeen asettaa maahan väliaikaishallituksen. Vaihtoehtona oli Fredrikin pojan, luterilaisen [[Kristian III|Kristianin]] nousu valtaan. Kristian oli myös [[Holsteinin herttua]]. Aatelistoa vastaan alkoi kapina, jota tuki Lyypekin hansakaupunki. Kapinallisten ja Lyypekin tavoitteena tavoitteena oli nostaa Tanskan kuninkaaksi [[Kalmarin sisällissota|Kalmarin unionin sisällissodassa]] vuonna 1523 asemansa menettänyt entinen kuningas [[Kristian II]] ja tehdä [[Kööpenhamina]]sta ja [[Malmö]]stä hansakaupunkeja.

Kapinallisten ja Lyypekin joukkoja johti [[Oldenburg]]in kreivi [[Kristofer (Oldenburg)|Kristofer]], jonka mukaan sota on saanut nimensä. Kristofer hävitti ja ryösti [[HolsteinHolsteinin herttuakunta|Holsteinia]]ia. Hänen joukkonsa saartoivat ja valtasivat Kööpenhaminan, ja myöhemmin hän valtasi [[SjällantiSjælland|Själlannin]] sekä Malmön ja [[SkooneSkåne]]n. Holsteinin herttua Kristian aloitti sotaretken Kristoferia vastaan. [[Jyllanti|Jyllannin]] korkein aatelisto ja piispat tukivat Kristianin nousua uudeksi kuninkaaksi. Vuonna 1534 Tanskan rigsraad valitsi Kristianin Tanskan kuninkaaksi. Hän valtasi maata Kristoferilta ja työnsi tämän joukot Pohjois-Jyllannin [[Aalborg]]iin. Kristianin joukot valtasivat Ålborgin vuonna 1535 ja järjestivät kaupungissa verilöylyn. Ruotsi liittoutui Kristianin kanssa ja piiritti Malmön, [[Landskrona]]n ja saartoi Själlannin. Kööpenhaminan saartaminen pakotti Kristoferin antautumaan heinäkuussa 1536 ja Kristian otti koko Tanskan näin haltuunsa.

Sodan päätti Hampurin rauhansopimus vuonna 1536. Sodan seurauksena Lyypekki ja hansaliitto menetti ylivaltansa [[Itämeri|Itämeren]] kaupankäynnissä, vaikka se säilytti joitakin etuoikeuksia. Lyypekki sai [[Bornholm]]in saaren 50 vuodeksi korvaukseksi sodan aiheuttamista kustannuksista. Kristofer palasi takaisin Oldenburgiin ja joutui lupaamaan, että ei enää koskaan tulisi Tanskaan. Kuningas Kristian III perusti Tanskaan luterisenluterilaisen kirkon ja määräsi sen myös Norjan uskonnoksi.