Wikipedia

Ero sivun ”Kaniini” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lajin suomenkielisessä nimessä ei ole sanaa "eurooppalainen"
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 31:
}}
'''Kaniini''' eli '''villikaniini''',<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Kaniini eli villikaniini (''Oryctolagus cuniculus'')|Julkaisu= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Oryctolagus_cuniculus | Ajankohta= 2008 | Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto | Luettu= 12.7.2010}}</ref> joskus myös '''villikani''',<ref name="metsästyslaki">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615#P5 Metsästyslaki 28.6.1993/615 §5]</ref> (''Oryctolagus cuniculus'') on [[jäniseläimet|jäniseläinten]] lahkoon kuuluva [[Nisäkkäät|nisäkäs]]. Se on [[Suku (biologia)|sukunsa]] (''Oryctolagus'') ainoa laji. Eurooppalaista kaniinia on istutettu [[vieraslaji]]ksi monin paikoin ja se on joutunut ISSG:n (Invasive Species Specialist Group of the IUCN Species Survival Commission) listalle yhtenä maailman [[Luettelo sadasta haitallisimmasta vieraslajista|sadasta haitallisimmista vieraslajista]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.issg.org/database/species/search.asp?st=100ss&fr=1&str=&lang=EN| Nimeke= 100 of the World's Worst Invasive Alien Species| Selite= | Julkaisu= Issg.org| Julkaisija= Global Invasive Species Database| Viitattu= 26.10.2010| Kieli= {{en}} }}
</ref> Toisaalta villikania ei ole laskettu Euroopan sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.europe-aliens.org/speciesTheWorst.do| Nimeke= 100 of The Worst | Selite= | Julkaisu=| Julkaisija= Delivering Alien Invasive Species Inventories for Europe| Kieli= {{en}}</ref> }}Kaniini on Iberian niemimaan ekosysteemin avainlaji.<ref name="www.ymparisto.fi"/>
</ref> Kaniini on Iberian niemimaan ekosysteemin avainlaji.<ref name="www.ymparisto.fi"/>
 
== Tuntomerkit ==
 
Villikaniini on noin 34-50 senttimetriä pitkä ja hännän pituus on 4-8 senttimetriä. Se painaa 1,3–2,2 kilogrammaa. Kaniini on jänikseen verrattuna pieni, pyylevä ja lyhytkorvainen. Tummat (melanistiset) villikanit ovat tavallisia, mutta kaikki poikkeavan väriset kaniinit ovat villiintyneitä kesykaneja tai niiden jälkeläisiä. <ref name="Suuri Pohjolan nisäkäskirja"/> [[Lemmikkikani|Kesykaniinien]] väri ja koko vaihtelevat huomattavasti. Villikaniini kesytettiin varhain, jo muinaiset roomalaiset ja foinikialaiset pitivät kaneja. Yleistä kaninkasvatus oli luostareissa ja monet kanirodut ovat saaneet alkunsa luostarikasvatuksesta.<ref name="Kaniinit">{{Kirjaviite | Tekijä = Monika Wegler | Nimeke = Kaniinit | Sivu = 42| Julkaisija = Tammi| Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 951-30-9445-6}}</ref>
 
== Elintavat ==
 
Kaniinit elävät yleensä [[Yhdyskunta (biologia)|yhdyskunnissa]] kuivilla hiekka- tai hiekkasavimailla aukeassa tai pensaikkoisessa maastossa. Ne rakentavat mutkittelevia koloverkostoja. Pesä pehmustetaan heinillä ja emon vatsavillalla. Kaniineilla on vuodessa säännön mukaan 3–4 pesuetta (enimmillään kuusi), joissa on 2–10 poikasta kerralla, syntymäpaino 30-40 g. Poikaset ovat syntyessään sokeita ja karvattomia. Elinikä pisimmillään noin yhdeksän vuotta, tavallisesti paljon lyhyempi. <ref name="Suuri Pohjolan nisäkäskirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Torkel ja Elisabeth Hagström, Bo Lundvall | Nimeke = Suuri Pohjolan nisäkäskirja | Julkaisija = Kustannus-Mäkelä | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-951-883-232-7}}</ref> Toisin kuin monissa oppikirjoissa kerrotaan, poikaset eivät voi Keski- ja Pohjois-Euroopan oloissa lisääntyä vielä syntymävuotenaan, vaan vasta seuraavana keväänä.<ref>{{Lehtiviite | Osoite = http://www.federaciongalegadecaza.com/biblioteca/coello/CIENTIFICAS_033.pdf | Nimeke = Social rank, fecundity and lifetime reproductive success in wild European rabbits (Oryctolagus cuniculus) | Tekijä = D. von Holst, H. Hutzelmeyer, P. Kaetzke, M. Khaschei, H. G. Rödel, H. Schrutka | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Behavioral Ecology and Sociobiology 51: 245-254 | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Kieli = eng}}</ref> Muiden jänislajien tavoin kaniini on [[kasvinsyöjä]] ja se syö luonnossa erittäin monipuolista ravintoa kuten erilaisia ruohovartisia kasveja, vihanneksia, oraita, havupuiden silmuja ja puun kuorta.
 
== Kaniini Iberian niemimaan avainlajina ==
== Saalistajat ==
 
Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää kaniinien merkitys Euroopan luonnolle. Espanjalainen tutkijaryhmä on jopa kutsunut Iberian niemimaan välimerellistä ekosysteemiä kaniinin ekosysteemiksi. Kanien laiduntaminen ja kaivaminen lisäävät elinympäristön monimuotoisuutta luoden avoimia alueita ja dynamiikkaa kasvistoon. Vähintään 72 kasvilajin siemeniä leviää kaniinien papanoissa, jotka myös lannoittavat maata. Lisäksi kanien "käymälät" toimivat ravinnonlähteenä monille selkärangattomille. Sammakkoeläimet, matelijat sekä jotkut linnut käyttävät kaniinien koloja suoja- ja lepopaikkoina.<ref>{{Lehtiviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18680504| Nimeke = Key role of European rabbits in the conservation of the Western Mediterranean basin hotspot | Tekijä = Delibes-Mateos M, Delibes M, Ferreras P, Villafuerte R| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Conservation Biology 22(5):1106-17| Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Society for Conservation Biology |Kieli = eng}}</ref>
Iberian niemimaalla on havaittu, että kaniini on avainlaji sitä saalistaville pedoille. Nelisenkymmentä eläinlajia, joihin kuuluu sekä nisäkkäitä, lintuja että matelijoita, käyttää kaneja ravintonaan. Ne ovat tärkeää ravintoa mm. ketulle, hillerille, genetille ja iberiankeisarikotkalle. Kannan romahtaminen on osaltaan johtamassa uhanalaisen [[espanjanilves|espanjanilvesten]] sukupuuttoon.<ref name="www.ymparisto.fi"/>.
 
Kaniini on avainlaji monille pedoille. Nelisenkymmentä eläinlajia, joihin kuuluu sekä nisäkkäitä, lintuja että matelijoita, käyttää kaneja ravintonaan. Ne ovat tärkeää ruokaa mm. ketulle, hillerille, genetille ja iberiankeisarikotkalle. Kannan romahtaminen on osaltaan johtamassa uhanalaisen [[espanjanilves|espanjanilvesten]] sukupuuttoon. Villikaniini on tärkeä riistaeläin Espanjassa, ja niitä pyydystetään vuosittain miljoonia yksilöitä. <ref>{{Lehtiviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18680504| Nimeke = Key role of European rabbits in the conservation of the Western Mediterranean basin hotspot | Tekijä = Delibes-Mateos M, Delibes M, Ferreras P, Villafuerte R| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Conservation Biology 22(5):1106-17| Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Society for Conservation Biology |Kieli = eng}}</ref> <ref name="www.ymparisto.fi"/> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/41291/0 | Nimeke = Oryctolagus cuniculus| Tekijä = Smith, A.T. & Boyer, A.F. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUCN 2012. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2012.2.| Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Union for Conservation of Nature and Natural Resources |Kieli = eng}}</ref>
 
== Levinneisyys Euroopassa ==
 
Villikanit olivat muinoin levinneet laajalle Euroopassa, kuten pleistoseenikauden fossiililöydöt todistavat. Jääkausi työnsi eläimet Espanjaan ja Afrikan luoteisosiin, ja vasta ihminen vaikutti osaltaan niiden uuteen leviämiseen. <ref name="Kaniinit">{{Kirjaviite | Tekijä = Monika Wegler | Nimeke = Kaniinit | Sivu = 42| Julkaisija = Tammi| Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 951-30-9445-6}}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Osoite = http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2907.2008.00116.x/full | Nimeke = A conservation paradox for the 21st century: the European wild rabbit Oryctolagus cuniculus, an invasive alien and an endangered native species| Tekijä = A. C. Lees, D. J. Bell | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Mammal Review 38 (4): 304–320| Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Kieli = eng}}</ref> Kanta on romahtanut Iberian niemimaalla virustautien, elinalueiden tuhoutumisen ja voimaperäisen metsästyksen johdosta. Portugalissa se on luokiteltu silmälläpidettäväksi ja Espanjassa vaarantuneeksi lajiksi.<ref name="www.ymparisto.fi"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/41291/0 | Nimeke = Oryctolagus cuniculus| Tekijä = Smith, A.T. & Boyer, A.F. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUCN 2012. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2012.2.| Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Union for Conservation of Nature and Natural Resources |Kieli = eng}}</ref>
 
Kaniini on kuulunut mm. Brittein saarten eläimistöön ainakin yhtenä jääkausien välisenä aikana, mutta laji hävisi mannerjään peitettyä alueen. [[Brittein saaret|Brittein saarille]] se levisi uudelleen Ranskasta [[normannit|normannien]] hallitsijoiden ajalta lähtien (1000–11001100–1200-luku).<ref name="treknature">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.treknature.com/gallery/Europe/United_Kingdom/photo70411.htm | Nimeke = Rabbits | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.9.2010 | Kieli = }}</ref> Englannissa on havaittu, että villikanit tuottavat merkittäviä ekosysteemipalveluja. Kun laitumilla ei laidunneta lehmiä eikä muitakaan eläimiä, kaniinista on tullut luonnon monimuotoisuuden kannalta avainlaji. Useat niittyjen selkärangattomat ovat täysin riippuvaisia kaniinien esiintymisestä. <ref>{{Lehtiviite | Osoite = http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2907.2008.00116.x/full | Nimeke = A conservation paradox for the 21st century: the European wild rabbit Oryctolagus cuniculus, an invasive alien and an endangered native species| Tekijä = A. C. Lees, D. J. Bell | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Mammal Review 38 (4): 304–320| Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Kieli = eng}}</ref>
 
Samanlaisiin tuloksiin on päädytty Ruotsissa, jossa kaniineja on ollut jo sata vuotta. Sielläkin on laiduntaminen loppunut luonnonmaisemissa, ja monet aiemmin avoimet alueet ovat kasvaneet umpeen ja ruohottuneet. Kaniinien laiduntaminen ja jatkuva kaivuutyö on tuonut esille paljasta maata, jossa monet harvinaiset kasvit ovat pystyneet itämään maan siemenpankista ja leviämään. Useat harvinaiset kasvit ja jotkut sienetkin ovat säilyneet Hallannin hiekkadyyneillä ja nummialueilla kaniinien ansiosta. <ref>{{Lehtiviite | Nimeke = Kaniinit ovat mainettaan parempia| Tekijä = Pentti Alanko | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Maatiainen 2/2011| Sivu = 43 | Ajankohta= 2011 |Julkaisija = Maatiainen ry}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.laholm.se/Upload/Sk%C3%B6tselplan%20Skummesl%C3%B6v%202006-01-22%20med%20bilder.pdf| Nimeke = Skötselplan för restaurering av öppna sanddyner och hedar på Skummeslövs tångallmänning | Tekijä = Krister Larsson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ALLMA Natur och Kultur | Viitattu = | Kieli = }}</ref> [[Ruotsi]]ssa kaniineja elää muun muassa [[Gotlanti|Gotlannissa]] ja [[Skåne]]ssa. Myös Norjaan kaniini tuotiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Lisäksi kaniineja on monilla Norjan ja Tanskan rannikoiden saarilla.<ref name="Suuri Pohjolan nisäkäskirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Torkel ja Elisabeth Hagström, Bo Lundvall | Nimeke = Suuri Pohjolan nisäkäskirja | Julkaisija = Kustannus-Mäkelä | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-951-883-232-7}}</ref>
 
[[Suomi|Suomessa]] vakiintuneita, villiintyneistä [[Lemmikkikani|lemmikkikaneista]] polveutuvia kaniinikantoja esiintyy ainakin [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] ([[Helsingin villikanit]]) ja [[Turku|Turussa]]<ref name="Turku">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.iltalehti.fi/turku/200902149090077_tu.shtml| Nimeke= Kanilaumat piinaavat myös Turkua| Julkaisu= Iltalehti.fi|Ajankohta= 14.2.2009| Julkaisija= Iltalehti| Viitattu= 24.10.2010}}</ref>, jossa ne ovat selvinneet jo useasta talvesta. Pääkaupunkiseudulla kannan arvellaan syntyneen vuodesta 1985 lähtien. Kannat ovat saaneet alkunsa villiintyneistä lemmikkikaneista.<ref>[http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5412&category=3&main=3 Aamutuimaan kaupungissa kuhisee]. ''Uutispäivä Demari'' 10.5.2006.</ref><ref name="www.ymparisto.fi">[http://www.environment.fi/default.asp?contentid=332876&lan=fi&clan=fi www.ymparisto.fi]</ref> Lisäksi [[Mäntyharju]]lla eleli parin vuoden ajan pieni, kolmesta karanneesta lemmikkiyksilöstä alkunsa saanut kanikanta.<ref>[http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/m%C3%A4ntyharjun_villikanit_levisiv%C3%A4t_lemmikeist%C3%A4_9649074.html Mäntyharjun villikanit levisivät lemmikeistä] ''Etelä-Savo'' 6.11.2009</ref> Se kuitenkin hävitettiin vuoden 2010 alussa [[Metsästys|metsästäjien]] ja alueella saalistaneen [[Ilves|ilveksen]] avulla.<ref>Kouvolan Sanomat 31.3.2010: Villikanikanta saatiin aisoihin Mäntyharjussa</ref>
Rivi 58 ⟶ 59:
== Kaniini muissa maanosissa ==
 
Kaniini on levinnyt ihmisen mukana ympäri maailmaa. Usein sitä on istutettu tietoisesti riistaksi, esimerkiksi merimiehet istuttivatsiirsivät kaniineitakaniineja saariin matkansa varrella, saadakseen seuraavallakin purjehduksella tuoretta muonaa. Kun puhutaan kaniiniongelmasta, tarkoitetaan juuri eurooppalaisperäisten villikaniinien runsautta. Monilla alueilla kotoperäiset kaniinilajit ovat käymässä harvinaisiksi, ja jotkut ovat suorastaan uhanalaisia. <ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.angelfire.com/folk/kanikani/artikkelit/janiselaimet.html| Nimeke= Jyrsijöitä, jäniksiä, kaniineita | Selite= | Julkaisu=| Julkaisija= | Kieli= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/16559/0| Nimeke = Pentalagus furnessi | Tekijä = Yamada, F & Sugimura, K.| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUCN 2012. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2012.2.| Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Union for Conservation of Nature and Natural Resources |Kieli = eng}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/41296/0 | Nimeke = Sylvilagus aquaticus| Tekijä = Smith, A.T. & Boyer, A.F. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUCN 2012. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2012.2.| Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Union for Conservation of Nature and Natural Resources |Kieli = eng}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/21206/0 | Nimeke = Sylvilagus graysoni | Tekijä = Romero Malpica, F.J. & Rangel Cordero | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUCN 2012. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2012.2.| Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Union for Conservation of Nature and Natural Resources |Kieli = eng}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/2963/0 | Nimeke = Brachylagus idahoensis | Tekijä = Beauvais, G.P., Sequin, E., Rachlow, J., Dixon, R., Bosworth, B., Kozlowski, A., Carey, C., Bartels, P., Obradovitch, M., Forbes, T. & Hays, D. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUCN 2012. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2012.2.| Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Union for Conservation of Nature and Natural Resources |Kieli = eng}}</ref>
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/2963/0 | Nimeke = Brachylagus idahoensis | Tekijä = Beauvais, G.P., Sequin, E., Rachlow, J., Dixon, R., Bosworth, B., Kozlowski, A., Carey, C., Bartels, P., Obradovitch, M., Forbes, T. & Hays, D. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUCN 2012. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2012.2.| Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Union for Conservation of Nature and Natural Resources |Kieli = eng}}</ref>
 
[[Australia]]an kaniini tuotiin vuonna 1859 [[riista]]eläimeksi. Suotuisan ympäristön ja ilmaston sekä luonnollisten petojen puuttuessa kanta lisääntyi arviolta 600 miljoonaan yksilöön vuoteen 1950 mennessä. Kaniinit aiheuttivat merkittäviä taloudellisia menetyksiä Australian villa- ja lihateollisuudelle. Kantaa rajoitettiin [[biologinen torjunta|biologisella torjunnalla]] levittämällä ''Myxoma''-virusta, joka aiheuttaa kaniineille myksomatoosi-sairautta. Kanta vähentyi 99 prosenttia muutamassa vuodessa, mutta sairaudelle vastustuskykyisiä kantoja alkoi kehittyä ja virus menetti tehoaan. Kaniinikanta alkoi kasvaa, mutta ei kuitenkaan noussut enää 1950-lukua edeltävälle tasolle. Vuodesta 1995 lähtien kaniineja on torjuttu ''Caliciviruksella'', joka on ollut tehokkain kuumimmilla alueilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = Osoite = http://www.csiro.au/science/Myxomatosis-History.html| Nimeke = The virus that stunned Australia's rabbits | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.9.2010 | Kieli = eng }}</ref> Kaniinit ovat Australiassa aiheuttaneet alkuperäislajistoon kuuluvan [[isopussikaniini]]n kannan vähenemistä, kilpailemalla sen kanssa elintilasta ja ravinnosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.koalalounge.com/the-bilby/ | Nimeke = The Easter Bunny is killing our Bilby | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.9.2010 | Kieli = }}</ref> Eräs viljelijä levitti ''Myxoma''-virusta myös Ranskaan 1950-luvun puolessavälissä, josta tauti levisi muualle Eurooppaan. Kaniinikannan romahtaminen on vaikuttanut sitä ravinnoksi käyttävien eläinten kantoihin. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/41291/0 | Nimeke = Oryctolagus cuniculus| Tekijä = Smith, A.T. & Boyer, A.F. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUCN 2012. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2012.2.| Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Union for Conservation of Nature and Natural Resources |Kieli = eng}}</ref>
 
[[Tiedosto:Oryctolagus cuniculus Tasmania 2.jpg|vasen|thumb|200px|Kaniini [[Tasmania]]ssa.]]
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaniini”