Ero sivun ”Fontenayn apottiluostari” versioiden välillä

p
w, kh, kuvatekstejä kääntämättä
p (→‎Aiheesta muualla: Commons-linkki)
p (w, kh, kuvatekstejä kääntämättä)
[[Image:Fontenay_vue_arrière.jpg|thumb|250px|right|Apottiluostarin kirkko ja perinteiset rakennukset puistosta nähtyinä]]
 
'''Fontenayn apottiluostari''' Sijaitseesijaitsee [[Ranska]]ssa, [[Burgundi]]n maakunnassa ja Montbardin kunnan alueella. Apottiluostari on rakennettu metsän ympäröimänä Fontenay-joen ja Saint-Bernard-laakson risteymäkohtaan.
 
Vuonna [[1981]] apottiluostari merkittiin [[Unesco]]n maailmanperintölistalle[[maailmanperintöluettelo]]on. Yhä vielä, vuonna [[2006]] luostari on Aunardin perheen yksityisomistuksessa ja suurin osa siitä on avoinna yleisölle.
 
==Historia==
Fontenayn apottiluostari perustettiin vuonna [[1118]]. Perustajana toimi Bernard Claircauxlainen, joka valitsi myös luostarin paikan Burgundissa. Paavi [[Autuas Eugenius III|Eugenius III]] vihki luostarin vuonna [[1147]]. Kyseinen varhaisin cistersiläisluostarisistersiläisluostari herätti huomiota piirteittensä koruttomuudella.
 
*Vuonna [[1179]]: paavi [[Aleksanteri III (paavi)|Aleksanteri III]]:n [[bulla]], jossa määritellään mm. luostarin omaisuus ja verot sekä sallitaan munkkien valita apottinsa.
*1300-luvulla luostarinluostari on erittäin vauras, munkinmunkit kehittävät siellä uusienuusia metallinkäsittelyyn liittyviä keksintöjä.
*Vuonna [[1259]] Ranskan kuningas [[Ludvig IX (Ranska)|Ludvig IX Pyhä]] vapauttaa apottiluostarin kaikista feodaalisista veroista.
*Vuonna [[1269]] Fontenaysta tulee kuninkaallinen apottiluostari. Ranskan kuninkaankuninkaat [[Juhana II (Ranska)|Juhan II Hyvä]], [[Kaarle VIII (Ranska)|Kaarle VIII]] ja [[Ludvig XII (Ranska)|Ludvig XII]] jatkavat luostarille suotuisaa ja avokätistä politiikkaa.
 
Huolimatta tästä kuninkaallisesta suojelusta tai jopa juuri siitä syystä, luostari ryöstetään useasti kun sodat riehuvat Burgundin alueella. Kuitenkin 1500-luvulle saakka luostari nauttii kasvavaa arvonantoa. Mutta muutos, jolla poistettiin munkkien mahdollisuus apottinsa valintaan kuninkaallisen valinnan hyväksi, merkitsi luostarin rappiokauden alkua.
 
Kuitenkin 1700-luvulta lähtien luostari ei ollut enää kuin varjo aiemmasta loistostaan ja vauraudestaan. Munkit olivat pakotettuja, taloudellisten mahdollisuuksien puuttumisen vuoksi luopumaan ruokasalista. [[Ranskan suuri vallankumous|Vallankumouksen]] tietä väistyi vain kymmenkunta munkkia, kun se aiemmin oli ollut useamman sadan munkin luostari.
 
*Vuonna [[1791]] vallankumouksen pyörteissä apottiluostari myytiin 78.000 frangin hinnalla Claude Hugot’lle, joka muutti tilat paperitehtaaksi. Tehdas jäi tilointiloihin lähes sadan vuoden ajaksi.
*Vuonna [[1829]] luostari siirtyi Élie de Mongolfierin omistukseen, hän oli kuuluisaa kuumailmapallon[[kuumailmapallo]]n kehittäjien [[Montgolfierin veljekset|sukua]].
*Vuonna [[1906]] lyonilainen pankkiiri ja taiteenkerääjä Édouard Aynard oltiosti luostarin. Vuosina [[1905]] – [[1911]] mittavat restaurointityöt palauttivat luostarille sen keskiaikaisen luonteen. Tehtaat purettiin, kirkosta poistettiin lähes metri maata ja luostarin vasen siipirakennus rakennettiin uudelleen kivi kiveltä.
==Yleisölle avoinna olevat rakennukset==
[[ImageKuva:Abbaye de Fontenay - Abbatiale.JPG|thumb|150px|Sisäkuva luostarin kirkosta]]
===Apottiluostarin kirkko===
Kirkko luostarille rakennettiin vuosien [[1127]] ja [[1150]] välisenä aikana. Rakennus perustuu ristin muotoon, ja on siten tyypillinen cisterisiläisellesisterisiläiselle arkkitehtuurille. Kirkkorakennuksen pituus on 66 metriä ja kirkkolaivan leveys on 8 metriä ja poikkilaivan pituus on 19 metriä. Kirkkolaivan sivuilla on kummankin puolen kaksi matalampaa holvistoa.
Kirkon kuori on neliön muotoinen ja se on matalampi kuin kirkkolaiva. Lattiapinta on tehty keramiikkalaatoista, jotka aiemmin kattoivat koko rakennelman lattiapinnat. Keskiajalla julkisivulle oli rakennettu myös ”porstua”.
 
[[ImageKuva:Fontenay cloitre.jpg|thumb|200px|Luostarin piha]]
===Luostarin sisäpiha===
Kun kyseessä on luostarin sisäpiha, niin kyseessä on yksi rakennuskokonaisuuden merkittävimmistä saavutuksista. Pihan koko on 36 metriä kertaa 38 metriä ja sitä ympyröi neljä käytävägalleriaa, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden vaikka kyseessä on eri vaiheissa tehdyt rakenteet. Jokainen käytävägalleria kahdeksan holvia kullakin sivustalla, muodostuu yhden kokonaisuuden muodostavasta holvista, joka on jakautunut kahteen eri osaan. Piha on luostarin sydän, sillä siellä munkit kohtasivat ja itäinen galleria oli kaikkein suosituin alue, jossa se oli yhteydessä suoraan kirkon keskilaivan kanssa ja siten se johdatti munkin myös messuun. Eteläinen galleria johdatti puolestaan kapitulaarisaliin ja makuusaliin vieviin portaisiin. Vuoden [[1911]] töiden yhteydessä paljastui ”armarium”, jossa munkin säilyttivät kirjojaan ennen messuun menemistään. Eteläinen galleria johdatti vielä ruokasaliin, jonka edessä oli pesuallas, joka kuitenkin on sittemmin kadonnut. Luostarin pihalla tapahtuivat luostarin juhlakulkueet.
[[ImageKuva:Abbaye de Fontenay - le cloitre.jpg|thumb|120px|le cloitre]]
===Kapitulaarisali===
Kirkon jälkeen keskeisin huone apottiluostarin elämässä oli kapitulaarisali, siellä päätettiin toimenpiteistä ja kannanotoista, jotka koskivat koko yhteisöä kun oli ensin luettu kappale pyhän Bernhardin sääntöä. KapitulaarisaloKapitulaarisali avautui luostarin sisarpihalle, sen itäiseen galleriaan suuren kaarikäytävän kautta. Aluksi Salisali oli säännuolisensäännöllisen neliön muotoinen ja sen katto oli muodostunut kolmesta holvista, joita tukevat pilarit. Vuonna [[1450]]] kolmas holvikaari tuhoutui tulipalon seurauksena. 1900-luvun alussa purettiin seinämä, joka erotti kapitulaarisalin ja vierassalivierassalin. Holvikaaret on koristeltu yksinkertaisin kukka-aihein.
===Munkkien asuintilat===
Kun edetään kapitulaarisalin ja virassalinvierassalin kautta, niin saavutaan munkkien arkisaliin,. Tämä on paikka jossa kaikella todennäköisyydellä munkin kopioivat ja kuvittivat käsikirjoituksia. SalinSali on 30 metriä pitkä ja sen rakenteessa on kaksitoista holvikaarta, jota ovat pareittain ja siten muodostavat kuusi kokonaisuutta.
 
[[ImageKuva:Fontenay_le_dortoir.jpg|thumb|200px|Makuusali]]
===Makuusali===
Munkkien makuusali sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa, ja sen alla on kapitulaarisali. Sinne saavutaan parinkymmenen askelman korkuisia portaita pitkin. Sali paloinpaloi 1400-luvulla ja kattopalkisto korvattiin uudella, jota saatamme vielä tänäänkin ihailla. Kattorakennelma muistuttaa ylösalaisin käännettyä isoa puuvenettä tai puulaivaa. Pyhän Bernhardin sääntökunta edellytti sääntöjensä mukaisesti, että munkeilla ei ollut yksityiskammioita, vaan he sijasivat olkipatjansa paljaalle lattialle.
===Paja===
Rakennus sijaitsee aivan luostarin alueen pohjoisella laidalla. Se on kooltaan 53 metriä pitkä ja 13 metriä leveä. Kattorakenteen holvit lepäävät keskelle sijoitetuilla pilareilla sekä tietenkin seinään tukeutuen. Pajan rakensivät munkit itse 1100-luvulla, jotta he voisivat työskennellä rautamalmin[[rautamalmi]]n parissa, jota löytyi läheisestä vuoresta, joka dominoi koko luostarin maisemaa. Fontenayn joen keinotekoinen ja muutettu uoma kulkee pajarakennuksen seinustaa pitkin, ja saa aikaan liikeenliikkeen, jolla käytettiin pajan suuria vasaroita.
 
[[ImageKuva:Abbaye de Fontenay.JPG|thumb|200px|pigeonnier et chenil]]
==Rakennukset joissa ei voi vierailla==
*Putkat, jotka palvelivat luostarin vankiselleinä. Ne rakennettiin 1500-luvulla aiemman munkkien ruokasalin paikalle;
*Seguinin galleria, joka rakennettiin vuonna [[1850]];
*Apotin asuinhuoneisto ja ns. punainen talo, joka oli tarkoitettu paavin nimeämälle apotille. Asuntila on melko hienosteleva ja kaukana luostarin muusta karusta yksinkertaisuudesta.
*Kyyhkyslakka ja perhostalo;
*Sairastupa, joka on erillään luostarista;
*Portinvartijan asunto, joka oli tarkoitettu portinvartiajamunkilleportinvartijamunkille.
 
== Aiheesta muualla ==
53 539

muokkausta