Ero sivun ”Pallohuoneen vala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p muot. |
teksti |
||
Rivi 4:
Kuningas [[Ludvig XVI|Ludvig XVI:n]] koollekutsuman Ranskan [[Ranskan säätykokous|säätyjen yleiskokouksen]] porvarissääty eli niin sanottu oli [[kolmas sääty]] oli 17. kesäkuuta julistanut itsensä kansalliskokoukseksi. Tämä tehtiin, jotteivat vanhoilliset aatelis- ja porvarissääty voisi jarruttaa uudistusten toteuttamista. Kun kolmannen säädyn edustajat kolme päivää myöhemmin havaitsivat kokoontumistilansa [[Versailles]]issa suljetuiksi, he pelkäsivät kuninkaan yrittävän hajottaa kansalliskokouksen ja päättivät varmistaa ettei näin tapahtuisi. Edustajat kokoontuivat siksi läheisessä Versaillesin tennishallissa (ransk. ''salle du [[Jeu de paume (peli)|jeu de paume]]'') ja vannoivat valan, että kansalliskokous ei hajaantuisi ennen kuin Ranskalla olisi kirjoitettu perustuslaki.<ref name="brit">[http://global.britannica.com/EBchecked/topic/587409/Tennis-Court-Oath Tennis Court Oath] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 8.4.2013.</ref> Tilaisuutta johti [[Jean Sylvain Bailly]]. Valan allekirjoitti 576 kokouksen 577:stä edustajasta.
Valan teksti kuului seuraavasti:<ref name="kronikka">''Ihmiskunnan kronikka 1739–1860'', s. 629. Gummerus 1988.</ref>
Ludvig XVI joutui lopulta antamaan periksi ja tunnustamaan kolmannen säädyn aseman kansalliskokouksena. Hän neuvoi 27. heinäkuuta aatelin ja papiston edustajia liittymään siihen.<ref name="brit" />▼
{{Sitaatti|Kansalliskokous päättää, ottaen huomioon tehtävänsä laatia kuningaskuntaan perustuslaki, palauttaa julkisen järjestyksen ja säilyttää voimassa monarkian todelliset perusteet, ja että mikään ei voi estää sitä jatkamasta neuvonpitoaan missä se sitten pakotetaankaan kokoontumaan, ja että lisäksi kaikkialla missä tahansa sen jäsenet ovat koolla, on kansalliskokous.}}
Bailly ja kokouksen sihteerit vannoivat valan ensimmäisinä seuraavan kaavan mukaisesti:<ref name="kronikka" />
{{Sitaatti|Me vannomme, etteme koskaan eroa kansalliskokouksesta ja että kokoonumme kaikkialla, missä olosuhteet sitä vaativat, kunnes kuningaskunnan valtiosääntö on laadittu ja saatu pysyvälle perustalle.}}
▲Ludvig XVI joutui lopulta antamaan periksi ja tunnustamaan kolmannen säädyn aseman kansalliskokouksena. Hän neuvoi 27. heinäkuuta aatelin ja papiston edustajia liittymään siihen.<ref name="brit" /> Perustuslaki valmistui lopulta vuonna 1791.
Taidemaalari [[Jacques-Louis David]] luonnosteli tapahtumasta myöhemmin kuuluisan maalauksen, joka ei tosin valmistunut.
| |||