Ero sivun ”Seinäjoen keskusta” versioiden välillä

'''Seinäjoen keskusta''' on [[Seinäjoki|Seinäjoen]] kantakaupungin keskeinen osa, joka rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Valtionkatuun, idässä Ruukintiehen ja ratapihaan, etelässä Kirkkokatuun ja [[Aaltokeskus|Aaltokeskukseen]] ja lännessä Vapaudentiehen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/tekniikka/kaupunkisuunnittelu_ja_kaavoitus/99_yleiskaavat/seinajoen_yleiskaava_1994/.seinajoki_1994.html/8181.pdf | Nimeke = Seinäjoen oikeusvaikutteeton yleiskaava 1994| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seinäjoen kaupunki, Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus| Viitattu = 21.8.2012 | Kieli = }}</ref> Alue on kaupungin ja monessa mielessä koko [[Etelä-Pohjanmaa]]n maakunnan erikoisliikkeiden, liikenteen ja viihdetarjonnan keskus.

 

Seinäjoen nykyisen keskustan kehitys alkoi, kun [[Östermyran kartano]] teki [[konkurssi]]n 1890 ja seudun kauppatoiminta alkoi siirtyä [[Törnävä]]ltä pohjoisemmaksi. Sopivaksi kauppapaikaksi muodostui ensin Nygårdin talosta nimensä saanut Nyykoolinmäki, nykyinen Itikanmäki, joka sijaitsi [[Ylistaro]]on, [[Ilmajoki|Ilmajoelle]] ja [[Nurmo]]on johtavien teiden risteyksessä. Sinne nousi yksityisten kauppiaiden puotien lisäksi vuosisadan vaihteen tienoilla [[Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa|Seinäjoen Osuuskaupan]] päämyymälä, joka toimi siinä kunnes uusi [[Funktionalismi|funkkis]]-osuuskauppa rakennettiin 1936 nykyiseen Keskus- ja Koulukadun risteykseen. Nyykoolin- tai Itikanmäelle nousi 1925 myös [[Matti Visanti|Matti Visannin]] piirtämät kunnantalo, sittemmin kauppalantalo, ja säästöpankin talo.<ref name = MÄKI >{{Kirjaviite | Tekijä = Mäki, Aki | Nimeke =Kauppa kävi, jotta pirellä piti – Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa | Vuosi = 1988 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Vaasa Oy | Tunniste = ISBN 952-90043-2-X| Viitattu = 21.8.2012 | Kieli = }}</ref>

 

===Rautateiden risteys===

[[Seinäjoen rautatieasema]] valmistui [[Tampere]]–[[Vaasa]]-rautatien varrelle 1883, minkä seurauksena Seinäjoen taajama-asutuksen painopiste alkoi siirtyä uudelle asemanseudulle. Vuosina 1883–1886 rakennetun [[Suomen päärata|Oulun-radan]] valmistuminen merkitsi Seinäjoen muuttumista tärkeäksi risteysasemaksi. Seuraavan kerran asema-alue laajeni, kun [[Suupohjan rata]] [[Kaskinen|Kaskisiin]] ja [[Kristiinankaupunki]]in valmistui 1913.<ref name = RKY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4207 | Nimeke = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY: Seinäjoen rautatieasema-alue| Tekijä = | Ajankohta =22.12.2009 | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 20.8.2012 }}</ref> 1970-luvulla [[Parkanon rata]] nopeutti matkaa Tampereen ja Seinäjoen välillä, ja vanha puinen asemarakennus sai tehdä tietä uudelle [[betoni]]selle matkakeskukselle.

 

===Kurakauppalasta kävelykeskustaksi===

 

Seinäjoen ydinkeskustan isommista puutaloista on nyt jäljellä enää lähinnä [[Oiva Polari|Pollarin]] talo "Vekseliaukion" kulmalla, entinen rautatieläisten talo (nyt hotelli Alma) sekä Alvar Aallon nuoruudentyö, Kauppakadun [[Seinäjoen suojeluskuntatalo|suojeluskuntatalo]]. Vanhoista kivitaloista komeimpiin kuuluu Matti Visannin piirtämä ja hiljattain kunnostettu vanha Seurahuone, jonka ohi kulkeva kävelykatu Puistopolku nimettiin uudelleen Matti Visannin kujaksi. Visannin jäljiltä ovat yhä pystyssä myös Puskantien vanha "kivikoulu", nykyinen Nuorisokeskus, sekä Marttilan koulu. Pienempi kivitalo, punainen Talvitien talo Kauppakatu 7:ssä, on jäänyt Epstorin ostoskeskuksen kainaloon.

 

 

==Lähteet==

{{Viitteet}}

 

{{Seinäjoki}}