Versio 8. huhtikuuta 2013 kello 20.40 muokkaa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 293 muokkausta p →‎Maantiede: kh + w ← Vanhempi muutos		Versio 8. huhtikuuta 2013 kello 20.54 muokkaa kumoa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 293 muokkausta p →‎Historia: kh + w + ei nähdäkseni ole varsinaisesti pääartikkelin paikka Uudempi muutos →
Rivi 27: ===Varhaisvaiheet=== [[Kuva:Songstengampo.jpg\|thumb\|150px\|Songtsän Gampo, Tiibetin ensimmäinen tunnettu hallitsija 600-luvulla.]] Tiibet syntyi poliittisena kokonaisuutena ajanlaskun ensimmäisenä vuosisatoina [[Yarlung ~~Tsangpon~~Tsangpo]]n laaksossa. Valtion ensimmäinen tunnettu hallitsija oli [[Songtsän Gampo]] (629–650), jonka aikana Tiibetistä tuli keskitetty ~~buddhalaisuskoinen~~[[Buddhalaisuus\|buddhalainen]] valtakunta. [[Tiibetin kieli\|Tiibetin kirjakieli]] oli viimeistään jo tuolloin syntynyt, ja buddhalaisten tekstien kääntäminen [[sanskrit]]ista tiibetiksi alkoi. Myös buddhalainen taide koki tuolloin ensimmäisen kukoistuskautensa.<ref name="muuttuva-12">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 12</ref> [[Tiibetin valtakunta]] alkoi laajeta pienempien paikalliskansojen kustannuksella. Tiibet kävi sodan Kiinaa vastaan vuosina 635–636, ja vuosina 763–764 Tiibet valloitti Kiinan pääkaupungin. ~~Vuosiksi 843–1246~~ Tiibet jakaantui vuosiksi 843–1246 useiksi paikallisiksi kuningaskunniksi, eikä ole sen jälkeenkään enää toiminut yhtenäisenä valtiona. [[Mongolivaltakunta\|Mongolit]] liittivät Tiibetin omaan valtakuntaansa vuonna 1246, mutta tiibetiläinen kulttuuri säilyi elinvoimaisena ja levisi mongolienkin keskuuteen. Vuonna 1578 Tiibetistä tuli [[teokratia]], kun mongolihallitsija [[Altan-kaani]] perusti Tiibetiin [[dalai-lama]]-instituution ja nimitti [[Lama (uskonto)\|lama]] [[Sonam Gyatso]]n dalai-lamaksi.<ref name="BBCTL" />. Mongolien valta Tiibetissä päättyi 1720, kun alue siirtyi [[mantšuria]]~~laisen~~laiselle [[Qing-dynastia]]~~n vallan alle~~lle.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 15–17</ref> ===Britannian vaikutus=== 1800-luvulla Tiibet alkoi noudattaa eristäytynyttä ulkopolitiikkaa tilanteessa, jossa [[Venäjän keisarikunta\|Venäjä]] ja [[Britannia]] kilpailivat vallasta Aasiassa. [[Jesuiitat]] ja [[Kapusiinit\|kapusiinimunkit]] olivat perustaneet lähetysaseman [[Lhasa]]an jo 1700-luvun alussa, ja tiettävästi ensimmäinen englantilainen oli käynyt alueella 1811. 1800-luvulla tiibetiläiset karkottivat eurooppalaiset ~~Tiibetistä~~maastaan heitä tavatessaan. 1800-luvun puolivälin jälkeen britit lähettivät kahdenkymmenen vuoden ajan intialaisia kartoittamaan Tiibetiä, mutta vasta 1890-luvulla Tiibetin tasankoja päästiin tutkimaan.<ref>Kuohuva vuosisata, sivu 31, Martin Gilbert</ref>▼ ▲1800-luvulla Tiibet alkoi noudattaa eristäytynyttä ulkopolitiikkaa tilanteessa, jossa [[Venäjän keisarikunta\|Venäjä]] ja [[Britannia]] kilpailivat vallasta Aasiassa. [[Jesuiitat]] ja [[Kapusiinit\|kapusiinimunkit]] olivat perustaneet lähetysaseman [[Lhasa]]an jo 1700-luvun alussa, ja tiettävästi ensimmäinen englantilainen oli käynyt alueella 1811. 1800-luvulla tiibetiläiset karkottivat eurooppalaiset Tiibetistä heitä tavatessaan. 1800-luvun puolivälin jälkeen britit lähettivät kahdenkymmenen vuoden ajan intialaisia kartoittamaan Tiibetiä, mutta vasta 1890-luvulla Tiibetin tasankoja päästiin tutkimaan.<ref>Kuohuva vuosisata, sivu 31, Martin Gilbert</ref> Britannia hyökkäsi Tiibetiin vuonna 1904, minkä seurauksena Etelä-Tiibetin pienet kuningaskunnat lähentyivät [[Brittiläinen imperiumi\|brittiläistä imperiumia]] ja siirtyivät [[Bhutan]]ia lukuunottamatta myöhemmin Intian, [[Nepal]]in ja [[Pakistan]]in haltuun.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 20</ref> Rivi 41 ⟶ 40: Britannia ja Kiina pelkäsivät Venäjän vaikutuksen lisääntymistä, joten ne solmivat vuonna 1906 sopimuksen, jossa Tiibet laskettiin kuuluvaksi Kiinan etupiiriin. Kiina miehitti Tiibetin ensimmäistä kertaa vuosina 1910–1912, mutta keisarikunnan kaaduttua Tiibet irtautui Kiinan vaikutuspiiristä, ja [[Kiinan sisällissota\|Kiinan sisällissodan]] aikana osapuolet eivät osoittaneet suurta kiinnostusta Tiibetiä kohtaan.<ref name="clark" /> [[Tiibetin kuningaskunta\|Keski-Tiibetin itsenäistyttyä]] mantšujen vallasta vuosiksi 1911–1950 se sai modernin kansallisvaltion piirteitä omine hallituksineen, rahajärjestelmineen ja armeijoineen. Maa ei kuitenkaan koskaan saanut kansainvälistä tunnustusta itsenäisyydelleen.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 22</ref> === Kiinan kansantasavallan valtakausi === Rivi 47 ⟶ 46: [[Kansan vapautusarmeija\|Kiinan kansanarmeija]] marssi Tiibetiin 7. lokakuuta 1950 liittääkseen sen Kiinaan ja aloitti täten [[Kiinan–Tiibetin sota\|Kiinan–Tiibetin sodan]]. Vähäisen vastarinnan jälkeen Tiibetin oli taivuttava kiinalaisten teknisesti ja lukumääräisesti ylivoimaisen armeijan edessä.<ref name="history-today" /> Tiibetiläisten johtajat solmivat Pekingin painostuksen alaisina 17-kohtaisen sopimuksen, joka määräsi tiibetiläisten maat sosialisoitaviksi ja jaettaviksi uudelleen. Tiibetiläiset alkoivat kärsiä ruokapulasta, kun suurin osa sadosta jouduttiin luovuttamaan Kiinan keskushallinnolle. Tiibetiläisten vastarintaliike vahvistui ja tilanne kärjistyi Lhasassa maaliskuussa 1959. Kiinan armeija kukisti [[Tiibetin kapina\|kapinan]] verisesti, 87 000 tiibetiläistä sai surmansa ja dalai-lama pakeni Intiaan. Myös tiibetiläisten luostareita, taidetta ja uskonnollisia tekstejä tuhottiin.<ref name="asianhistory" /> ====Tiibetin autonominen alue==== Osasta Tiibetiä tehtiin vuonna 1965 ''[[Tiibetin autonominen alue'']]. Buddhalainen koulutusjärjestelmä korvattiin maallisella, karjatalous [[Sosialisoiminen\|sosialisoitiin]] ja yksityisomaisuus takavarikoitiin. [[Kulttuurivallankumous\|Kulttuurivallankumouksen]] aikana Tiibetissä hävitettiin paljon perinteistä kulttuuria: buddhalaista taidetta ja esineistöä sekä suuri osa [[Luostari\|luostareista]] tuhottiin. Kulttuurivallankumous ja sitä edeltänyt uskonnonvastainen kampanja vaikuttivat suuresti tiibetiläiseen yhteiskuntaan, ja tiibetiläinen kulttuuri säilyi toimintakykyisenä vain Tiibetin ulkopuolella. [[Kiinan talousuudistukset\|Kiinan uudistuspolitiikan]] myötä vuoden 1978 jälkeen osa uskonnollisista vapauksista palautettiin Tiibetiin ja hallintoa liberalisoitiin.<ref name="janhunen-31">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 31–35</ref>▼ ~~{{pääartikkeli\|[[Tiibetin autonominen alue]]}}~~ ▲Osasta Tiibetiä tehtiin vuonna 1965 ''Tiibetin autonominen alue''. Buddhalainen koulutusjärjestelmä korvattiin maallisella, karjatalous [[Sosialisoiminen\|sosialisoitiin]] ja yksityisomaisuus takavarikoitiin. [[Kulttuurivallankumous\|Kulttuurivallankumouksen]] aikana Tiibetissä hävitettiin paljon perinteistä kulttuuria: buddhalaista taidetta ja esineistöä sekä suuri osa [[Luostari\|luostareista]] tuhottiin. Kulttuurivallankumous ja sitä edeltänyt uskonnonvastainen kampanja vaikuttivat suuresti tiibetiläiseen yhteiskuntaan, ja tiibetiläinen kulttuuri säilyi toimintakykyisenä vain Tiibetin ulkopuolella. [[Kiinan talousuudistukset\|Kiinan uudistuspolitiikan]] myötä vuoden 1978 jälkeen osa uskonnollisista vapauksista palautettiin Tiibetiin ja hallintoa liberalisoitiin.<ref name="janhunen-31">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 31–35</ref> [[Tenzin Gyatso\|Nykyinen dalai-lama]] on vaatinut Kiinaa antamaan Tiibetille [[autonomia]]n maan etnisen ja kulttuurin säilymisen turvaamiseksi, mutta hän ei ole vaatinut täyttä itsenäisyyttä<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 35</ref>. Kiina nujertaa yhä Tiibetin itsenäisyyttä tai suurempia vapauksia vaativat kansanliikkeet. Dalai-laman kuvan hallussapidosta joutuu tänäkin päivänä vankilaan ennalta määräämättömäksi ajaksi.<ref name="yle-haave" />

Ero sivun ”Tiibet” versioiden välillä