[[Suomi|Suomessa]] tilojen ja tonttien rajoja on merkitty kivin jo vuosisatoja, ja näin tehdään edelleen. Samanlaisia rajamerkkejä on jo tätä ennen ollut myös [[kylä|kylien]], [[Jakokunta (Suomen historiamaanomistus)|jakokuntien]], [[pitäjä|pitäjien]], [[maakunta|maakuntien]], [[lääni]]en ja [[valtakunta|valtakuntien]] rajoilla. Suomessa on useita historiallisesti arvokkaita rajakiviä, ja ikivanhat kylien, pitäjien ja maakuntien rajakivet on rauhoitettu [[muinaisjäännös|muinaisjäännöksinä]], myös vaikka ne olisivat edelleenkin rajapaikkoina käytössä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Niukkanen, Marianna | Nimeke =Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu | Vuosi =2009 | Luku = | Sivu =111-112 | Selite =Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Museoviraston rakennushistorian osasto | Tunniste ={{ISSN|1795-9225}} | www =http://www.nba.fi/fi/File/685/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf| www-teksti =julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 15.8.2012 | Kieli = }}</ref>.
Tunnetuimpia näistä ovat [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n välisten rajojen merkit. Useisiin näistä on hakattu Ruotsin ja Venäjän tunnukset eli Ruotsin kruunu tai kruunut ja Venäjän kaksipäinen kotka. Joskus niissä on läntistä ja itäistä [[kristinusko]]a edustavat ristit, joskus taas pelkkä rajaviiva.
