Versio 8. maaliskuuta 2013 kello 17.33 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 64 Wikidatan sivulle d:q12718 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 7. huhtikuuta 2013 kello 14.49 muokkaa kumoa Anr (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 157 935 muokkausta p typo. ”. Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tieteilijä \| tieteilijän nimi = Auguste ~~Comnte~~Comte \| kuva = Auguste Comte.jpg \| kuvan leveys = 250px Rivi 25: Vuodesta [[1844]], Comte rakasti Clotilde de Vauxia, joskin suhde pysyi [[Platoninen rakkaus\|platonisena]]. Elämänsä loppupuolella Comte rupesi suunnittelemaan ~~"humaniteetin~~”humaniteetin ~~uskontoa"~~uskontoa”, jota on kutsuttu ~~"katolilaisuudeksi~~”katolilaisuudeksi ilman ~~jumalaa"~~jumalaa”. Hän käytti tähän ~~"aivohygieniaa"~~”aivohygieniaa”, hän pidättäytyi lukemisesta ja pyrki eliminoimaan ympäristön vaikutuksen voidakseen syventyä täydellisesti omiin ajatuksiinsa. Humanistisessa uskonnossa palvotaan ihmiskunnan neroja, Jumalan tilalla on ihmiskunta. Comte päätyi pitämään itseään uskontonsa ylipappina. ~~"Ihmisyyden~~”Ihmisyyden ~~uskonnon"~~uskonnon” seurakuntia syntyi useihin maihin. Comte julkaisi neliosaisen teoksen ''Système de politique positive'' ([[1851]] - –[[1854]]). Hänellä on suuri merkitys juuri positiivisen filosofian ja sosiologian perustajana. Comte kuoli Pariisissa 1857 ja hänet haudattiin kuuluisaan [[Père-Lachaise]]n hautausmaahan. == Filosofia == Rivi 35: Comten mukaan yhteiskunta ja inhimillinen ajattelu käy kolmen vaiheen läpi: [[teologia\|teologisen]], [[metafysiikka\|metafyysisen]] ja positiivisen. Ensimmäisessä vaiheessa [[luonto]]a selitettiin [[uskonto]]jen avulla. Toisessa vaiheessa pohdittiin, mikä oli ilmiöiden takana oleva todellisuus (metafysiikka tarkoittaa [[fysiikka\|fysiikan]] tuolle puolelle menevää). Metafyysisinä käsityksinä positivismi piti muun muassa käsitystä, että [[aine]] tai [[henki]] on ilmiöiden taustalla oleva todellisuus. Tästä syystä positivismi joutui riitoihin uskontojen kanssa, mutta myös [[marxismi\|marxilaiset]] filosofit vastustivat sitä. Comte käytti uudesta tieteestään nimitystä ''physique sociale'', ~~"sosiaalifysiikka"~~”sosiaalifysiikka”. Tällä hän halusi korostaa, että hänen esikuvanaan uutta luonnontiedettä luodessaan oli erityisesti [[fysiikka]], jota pidettiin tuolloin edistyneimpänä tieteenä. Myöhemmin hän keksi sille nimen [[sosiologia]]. Comten sosiologiaksi kutsuma positiivinen yhteiskuntafilosofia muistutti kuitenkin monessa suhteessa enemmän sitä edeltävää valistusfilosofiaa kuin myöhempää, vuosisadan vaihteen sosiologiaa. Kunnia sosiologia-nimen keksimisestä kuuluu kuitenkin Comtelle, ja tässä – ja vain tässä – mielessä Comtea voi kutsua sosiologian isäksi. <ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Gronow, Jukka & Noro, Arto & Töttö, Pertti \| Nimeke=Sosiologian klassikot \| Sivu=18 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Gaudeamus\| Vuosi=1996 \| Tunniste=ISBN 951-662-680-7}}</ref> == Katso myös == Rivi 52: * Lazinier, Emmanuel (toim.): [http://membres.lycos.fr/clotilde/ Auguste Comte et le positivisme], Project Clotilde, Société Positiviste Internationale {{fr}} {{en}} {{~~DEFAULTSORT~~AAKKOSTUS:Comte, Auguste}} [[Luokka:Tieteenfilosofit]] [[Luokka:Ranskalaiset filosofit]]

Ero sivun ”Auguste Comte” versioiden välillä