Ero sivun ”Yrjö Niiniluoto” versioiden välillä

Yrjö Niiniluodon vanhemmat olivat matkaposteljooni Kaarlo Emil Niiniluoto ja Aino Lydia Grönlund. Niiniluoto sai koulussa pelkästään kiitettäviä arvosanoja ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1919. Hän opiskeli yliopistollayliopistossa pääaineinaan [[Saksan kieli|saksaa]] ja [[Englannin kieli|englantia]] valmistuenja valmistui filosofian kandidaatiksi 1923. Edessä näytti olevan lupaava akateeminen ura. Varusmiespalveluksen jälkeen Niiniluoto meni kuitenkin töihin Helsingin Sanomiin, jonka palvelukseenpalveluksessa hän työskenteli uransa jäiloppuun loppuiäkseenasti. Hän työskenteli lehden ulkomaanosaston toimittajana 1925–1936 ja oli 1926–1928 ulkomaankirjeenvaihtajana [[Kansainliitto|Kansainliiton päämajassa]] [[Geneve]]ssä sekä 1933–1936 [[Lontoo]]ssa. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia päätoimisia ulkomaankirjeenvaihtajia. Vuosina 1936–1938 Niiniluoto oli lehden tavallisena artikkelitoimittajana.<ref name="KB" />

Niiniluodosta tuli Helsingin Sanomien päätoimittaja 1938, kun hänen edeltäjänsä [[Eljas Erkko]] nimitettiin Suomen ulkoministeriksi. Hän oli myös [[Iltasanomat|Iltasanomien]] päätoimittajana 1938–1946. Niiniluoto ja Sanoma-yhtiön johtaja Erkko olivat luonteiltaan erilaisia, mutta heidän yhteistyönsä sujui kohtalaisesti. Niiniluodolla oli suomalaiseksi toimittajaksi poikkeuksellisen paljon kansainvälisiä yhteyksiä.<ref name="KB" /> Hän toimi 1927–1933 [[Exchange Telegraph Company]]n, 1940–1941 [[Reuters]]in, 1946–1950 [[Dagens Nyheter]]in ja 1945–1957 [[The Times]]in Suomen-kirjeenvaihtajana. Yrjö Niiniluoto kuoli sydänhalvaukseen vuonna 1961 ollessaan ulkomaanmatkalla [[Johannesburg]]issa Etelä-Afrikassa.<ref>[http://linturi.vuodatus.net/blog/2104984/arvon-lapset-marja-ja-outi/ Olavi Linturin blogi 14.8.2008 : Arvon lapset Marja ja Outi]</ref>

Yrjö Niiniluoto oli vuodesta 1942 naimisissa Helsingin Sanomien kulttuuriosaston päällikön [[Marja Niiniluoto|Marja Niiniluodon]], o.s. Linturi kanssa. Heillä oli kolme lasta: toimittaja [[Maarit Niiniluoto]], toimittaja Markku Niiniluoto ja Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri [[Ilkka Niiniluoto]].<ref name="KB" />

* ''Tämä oli Englanti''. Suomen kirja, Helsinki 1944

* ''Takana länttä ja Eurooppaa: rajankäyntiä kulttuurin ja politiikan kartalla''. Otava 1955

* ''Mitä on olla suomalainen''. Otava 1957, 4. painso 1958

* ''Löysin idän: esseitä Kreikasta, Bysantista, Venäjästä ja Suomesta''. Otava 1959, 2. painos 1959

* ''Suuri rooli: Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheimin kirjallisen muotokuvan yritelmä''. Otava 1962, 2. painos 1962