Ero sivun ”Fennomania” versioiden välillä

Snellmanin sanat vaikuttivat sytyttävästi monella taholla, mutta kohtasivat toisaalla jyrkkää vastarintaakin. Ruotsinkielisessä sanomalehdistössä koetettiin osoittaa, että suomen kohottaminen sivistyskieleksi oli mahdotonta. Myös hallituspiireissä suhtauduttiin suomalaisuusliikkeeseen vihamielisesti. Seurauksena oli vuoden [[1850]] [[sensuuri]]kielto, jonka mukaan suomeksi ei ilman erityistä lupaa saanut painattaa muita uusia kirjallisia tuotteita kuin sellaisia, jotka tavoittelivat uskonnollista mielenylennystä tai taloudellista hyötyä.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Pieni tietosanakirja | Julkaisija = [[Otava (kirjankustantamo|]] | Sivu = 424 | www = http://runeberg.org/pieni/4/0232.html}}</ref> Omituista kyllä samaan aikaan perustettiin yliopistoon suomen kielen professorin virka, jonka ensimmäiseksi haltijaksi tuli Castrén, ja vuonna [[1851]] annettiin asetus, jonka mukaan niiltä, jotka pyrkivät tuomarinvirkoihin suomenkielisille paikkakunnille, oli vastedes vaadittava suullinen suomen kielen tutkinto yliopistossa. [[Krimin sota|Itämaisen sodan]] aikana sensuuriasetus joutui unohduksiin, ja vuonna [[1860]] se muodollisestikin kumottiin.