Ero sivun ”Henrik Ibsen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 48:
Marichen oli ollut lapsesta saakka kiinnostunut teatterista ja leikki nukeilla aikuisenakin. Hän vei Henrikin teatteriin aina kun Skienissä vieraili teatteriryhmiä. Henrik ilmeisesti peri taiteelliset lahjansa ja kiinnostuksenkohteensa äidiltään.<ref>Leif K. Roksund: Henrik Ibsen og oppvekstmiljøet</ref> Aviomiehen epäonni teki Marichenista hiljaisen ja aran. Tytär Hedvig kirjoitti äidistään: "Hän oli hiljainen, rakastettava nainen, kodin sydän. Hän uhrasi jatkuvasti itsensä. Hänessä ei ollut katkeruutta eikä halveksuntaa."<ref>Robert Ferguson, Henrik Ibsen; mellom evne og higen, Cappelen, 2006, ISBN 978-82-02-23875-9, s. 16–17</ref> Monet Ibsenin teosten hahmot perustuvat hänen perheenjäseniinsä, usein isään ja äitiin, joita kuvataan näytelmissä ''[[Peer Gynt]], Villisorsa ja Kuninkaan alut''.
Nuoruudessaan Ibsen luki kaunokirjallisuutta ja harrasti nukketeatteria, piirtämistä ja maalaamista. Hän alkoi myös varhain kirjoittaa runoja. Vähän sen jälkeen, kun Ibsen oli päässyt ripille Gjerpenin kirkossa 1. lokakuuta vuonna 1843, perhe muutti takaisin Skieniin. He asuivat Snipetorpissa talossa, jonka omisti Knud Ibsenin yksitoista vuotta nuorempi velipuoli, laivanvarustaja ja kauppias Christopher Blom Paus. 15-vuotias Henrik lähti saman vuoden joulukuussa Skienistä ja meni apteekkarin oppiin Grimstadiin. Ibsenin perhe asui Snipetorpissa vuoteen 1865 saakka.
=== Apteekkarin oppipoikana Grimstadissa ===
| |||