Ero sivun ”Méduse (1810)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Phiitola siirsi sivun Fregatti Medusan haaksirikko 1816 uudelle nimelle Méduse (1810): Laivan nimelle
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Sotalaiva
{{Medusan lautta}}
| nimi = Méduse
'''''Méduse''''' oli 40-tykkinen [[Ranskan laivasto]]n [[Ariane-luokan fregatti|''Ariane''-luokan]] [[fregatti]], joka tuli kuuluisaksi haaksirikkouduttuaan heinäkuussa [[1816]] Länsi-Afrikassa [[Mauretania]]ssa sijaitsevan [[Arguin]]in saaren rannikolle.
| kuva = Méduse-Jean-Jérôme Baugean-IMG 4777-cropped.JPG
| kuvateksti =
| lippu = Civil and Naval Ensign of France.svg
| rakentaja = Crucyn telakka, Paimboeuf
| hinta =
| aloitettu = [[24. kesäkuuta]] [[1806]]
| vesille = [[1. heinäkuuta]] [[1810]]
| valmistui =
| palvelus = [[26. syyskuuta]] [[1810]]
| poistui = tuhoutui ajettuaan karille
| loppuvaihe =
| uppouma = 1 080 [[Tonni|t]]
| pituus = 46,93 [[Metri|m]]
| leveys = 11,91 m
| syväys = 5,9 m
| koneteho =
| nopeus =
| miehistö = 326
| panssarointi=
| aseistus = tykkikansi:<br>28 x 18 naulan tykkiä<br>puolikansi ja etukansi:<br>8 x 8 naulan tykkiä<br>8 x 36 naulan karronadia<br>12 x 18 naulan karronadia
| miinantorjuntajärjestelmät =
}}
'''Méduse''' oli vuonna 1810 vesillelaskettu 40-tykkinen [[Ranskan merivoimat|Ranskan laivaston]] [[Pallas-luokka (fregatti)|Pallas-luokan fregatti]]. Alus osallistui Napoleonin sotaan ja erityisesti vuosikymmenen vaihteen Mauritiuksen taisteluihin sekä iskuun Karibian merelle.
 
Bourbonien palattua valtaan aluksesta tehtiin aseistettu kuljetusalus, jonka tehtävänä oli kuljettaa siirtokuntia jälleen valvontaan otettaessa Ranskan hallinnon henkilökuntaa Saint-Louisiin Senegaliin. Aluksen kyvyttömäksi osoittautuneen päällikön ohjausvirheen vuoksi alus ajautui Mauretanian edustalla heinäkuussa 1816 Arguinin matalikolle, jossa se haaksirikkoutui. Aluksen miehistö ja matkustajat pelastautuivat aluksen veneisiin ja pikaisesti tehdylle lautalle, jonka veneet hylkäsivät ulapalle. Ainoastaan kourallinen lautalla olleista pelastui.
== Haaksirikko ==
 
''Méduse'' lähti [[17. kesäkuuta]] [[1816]] Aixin saarelta [[Teneriffa]]lta kohti [[Senegal]]ia. Méduse oli osa saattuetta, joka kuljetti Ranskan [[Siirtomaa|siirtomaahan]] sotilaita, siviilejä ja tarvikkeita. Miehistöä ja matkustajia oli yhteensä 356.
Lautalla koettujen kauhujen tultua julkisuuteen ''Médusesta'' muodostui yksi purjelaivakauden tunnetuimmista haaksirikkoutuneista aluksista. Théodore Géricault maalasi tapahtuman innoittamana teoksen Medusan lautta, josta tuli ranskalaisen romantiikan perusteos.
 
== Palvelus ==
Vuonna 1811 ''Méduse'' lähetettiin ''Nymphen'' kanssa Jaavan rannikolle, jossa alukset muodostivat Joseph-Francois Raoulin alaisuudessa toimineen fregattiviirikön. Alukset saapuivat 2. syyskuuta Britannian kuninkaallisen laivaston 32-tykkisen fregatin ''HMS Bucephaluksen'' varjostamina Surabayaan. Kaksi päivää myöhemmin toinen brittialus ''HMS Barracouta'' liittyi varjostavaan osastoon, mutta se menetti kontaktin ranskalaisiin 8. syyskuuta. ''Méduse'' ja ''Nymphe'' haastoivat 12. syyskuuta ''HMS Bucephaluksen'', joka pakeni kadottaen varjostettavansa seuraavana päivänä. ''Méduse'' palasi Brestiin 22. joulukuuta, minkä jälkeen se palveli Atlantilla. Vuonna 1814 alus kuului laivasto-osastoon, joka lähetettiin valtaamaan Guadaloupe.
 
Napoleonin syrjäyttämisen ja Bourbonien valtaan palaamisen jälkeen Ludvig XVIII pyrki palauttamaan laivaston johtoon kuningasmielisiä upseereita. Tämän seurauksena ''Médusen'' päälliköksi nimettiin varakreivi Hugues Duroy de Chaymareys, vaikka hän ei ollut ollut merellä kahteenkymmeneen vuoteen.
 
''Méduse'' lähti [[17. kesäkuuta]] [[1816]] Rochefortista yhdessä varastolaiva ''Loiren'', priki ''Argusin'' ja korvetti ''Échon'' kanssa vastaanottaakseen briteiltä Saint-Louisin satamakaupungin Senegalista. Alus kuljetti matkustajia, joiden joukossa olivat muun muassa Senegalin kuvernööriksi määrätty eversti Julien-Désiré Schmaltz vaimonsa Reine Schmaltzin kanssa. Aluksella oli kaikkiaan noin 400 henkeä, joista miehistöön kuului 160. Se saapui Madeiralle 27. kesäkuuta.
 
Matkan aikana kapteenin ja hänen miehistönsä sekä matkustajien välillä puhkesi riitoja. Kapteeni oli [[monarkia|kuningasmielinen]] Hugues Duroy de Chaumareys, erään [[aristokratia|aristokraatin]] lakeija. Tällä oli ystäviä vahvasti kuningasmielisessä merenkulkuministeriössä, ja hänen nimityksensä sanottiin olevan takeeton virkaylennys. Matkustajien joukossa oli myös sotilaita, jotka olivat vielä uskollisia kukistetulle keisari [[Napoleon]]ille.
Rivi 12 ⟶ 43:
 
== Lautalla ==
{{Medusan lautta}}
[[Tiedosto:Medusa-contemporary engraving.jpg|thumb|225px|Mallipiirustus lautasta, jolla olleista sadastaviidestäkymmenestä hengestä vain 15 pelastui 13 päivää myöhemmin. Näistäkin vielä 5 henkeä kuoli hetimiten <ref name="Darcy">Grigsby, Darcy Grimaldo. ''Extremities: Painting Empire in Post-Revolutionary France''. [[Yale University Press]], 2002. 177. ISBN 0-3000-8887-6</ref>]]
Sataviisikymmentä ihmistä, mukaan lukien yksi nainen ajelehti lautalla, jonka mitat olivat vain 20 x 7 metriä. Ketään ei nimetty johtajaksi eikä [[merikartta]]a annettu mukaan. Airoja tai peräsintä ei ollut. Masto ja purjeet olivat improvisoituja, mutta niillä oli vain vähän vaikutusta. Lastinsa alla alus ei kellunut kunnolla – puuosat upposivat toistuvasti metrin pinnan alle – ja pieni annos kosteita laivakorppuja liukeni veteen muutamassa tunnissa. Lautalla oli vaikea liikkua ja mahdotonta nukkua.