Wikipedia

Ero sivun ”Rikki” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
allotrooppisista muodoista ja liukoisuudesta lisää
Rivi 46:
 
==Kemialliset ominaisuudet==
=== Allotropia ===
[[Kuva:Sulfur-sample.jpg|thumb|left|Rikkiä]]
AlkuainerikkiäVapaana esiintyyalkuaineena S—Sesiintyvän sidostenrikin atomit muodostavat ketjuja tai renkaita, joissa kahden atomin välisen sidoksen pituus on (keskimäärin 206&nbsp;pm). muodostaminaRikillä ketjuinaon kuitenkin useita [[allotropia|allo­trooppi­sia]] muotoja. Tärkeimmät ovat ''rombinen'' eli α-''rikki'' ja renkaina,''mono­kliininen'' eli β-''rikki''. Molemmat koostuvat kahdeksan atomin muodostamista tyypillisestirengas­maisista renkaanamole­kyyleistä S<sub>8</sub> (ns. ''syklo-oktarikki''). Renkaiden välillä vaikuttavat [[van der Waalsin voima]]t. MuitaYksittäisen tunnettujarenkaan renkaita ovatrakenne S<sub>68</sub>, S<sub>10</sub>,on S<sub>11</sub>, S<sub>12</sub>, S<sub>18</sub>α- ja S<sub>20</sub>.β-muodoissa Suurinsama, tiheysmutta (2,2&nbsp;g/cm<sup>3</sup>)niillä on eri [[tuolikonformaatiokiderakenne]]on.<ref kiteytyvälläname=Kemia>{{kirjaviite muodolla| S<sub>Tekijä = Antti Kivinen, Osmo Mäkitie | Nimeke = Kemia | Sivu = 362-363 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1988 | Tunniste = ISBN 951-1-10136-6}}</subref>. S<sub>8</sub> kiteytyy [[alkeiskoppi|ortorombisessa]] (α-rikki, 2,07&nbsp;g/cm<sup>3</sup>) ja [[alkeiskoppi|monokliinisessamono­kliinisessa]] (β-rikki, 1,94&nbsp;g/cm<sup>3</sup>) muodossa.<ref name="Housecroft">{{Kirjaviite | Tekijä = Catherine E. Housecroft ''et al.'' | Nimeke = Chemistry, 3rd edition| Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = | Selite = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pearson Education Limited| Tunniste = ISBN 0 131 27567 4| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> Tiheysero johtuu pakkautumisesta.
 
KieliTavallisissa ={{en}}lämpö­tiloissa }}</ref>rikin Tiheyseropysyvin johtuumuoto pakkautumisesta.on Ortorombinenorto­rombinen α-rikki S<sub>8</sub> (tavallinen keltainen rikki). Se muuntuu kuumennettaessa 368&nbsp;K (95°C) monokliiniseenmono­kliiniseen β-muotoon, josta se edelleen huoneenlämmössähuoneen­lämmössä muuttuu takaisin α-muotoon muutamassa viikossa. Mikäli α-rikkiä kuitenkin kuumennetaan nopeasti, se voidaan sulattaa ilman muuntumista β-muotoon., Yksittäisenmutta renkaantällöin rakennesen S<sub>8</sub>sulamispiste, 119&nbsp;°C, on α-korkeampi jakuin βα-muodoissarikin sama(112,8 &nbsp;°C.<ref name=Kemia />
 
Muita tunnettuja renkaita ovat S<sub>6</sub>, S<sub>10</sub>, S<sub>11</sub>, S<sub>12</sub>, S<sub>18</sub> ja S<sub>20</sub>. Suurin tiheys (2,2&nbsp;g/cm<sup>3</sup>) on [[tuolikonformaatio]]on kiteytyvällä muodolla S<sub>6</sub>.<ref name="Housecroft" />
 
Sulaa rikkiä kuumennettaessa se tummenee, ja yli 200&nbsp;°C:n lämpötilassa se muuttuu mustaksi. Samalla molekyylin rengasrakenne pilkkoutuu ketjuksi. Höyrystyneenä rikki esiintyy S<sub>6</sub>-, S<sub>4</sub>- ja lopulta S<sub>2</sub> -molekyylenä.
 
Jos sulaa, ketjumaiseen muotoon muutunutta rikkiä nopeasti jäähdytetään, se jähmettyy ''amorfiseksi'' eli δ-''rikiksi'', jota sanotaan myös ''plastiseksi rikiksi''. Se koostuu eripituisista ketjumaisista molekyyleistä.<ref name=Kemia />
 
Rikin ''katena''- eli ketjurakenne S<sub>∞</sub> on kierteeltään oikea- tai vasenkätinen.<ref name="Housecroft"/> ''Polykatenarikki'' sisältää ketju- ja rengasrakenteita. Huoneenlämmössä 298&nbsp;K ne muuntuvat lopulta ortorombiseen muotoon.
 
=== Liukoisuus ===
Rikillä on useita [[sulamispiste]]itä sen muodosta riippuen.
 
Mikään rikin allotrooppisista muodoista ei liukene veteen. Sen sijaan rikki liukenee eräisiin orgaanisiin liuottimiin, muun muassa [[alkoholi]]in sekä, amorfista rikkiä lukuun ottamatta, myös [[hiilidisulfidi]]in.<ref name=Kemia />
==Käyttö==
Rikki on tärkeä alkuaine kaikille eliöille, joissa sitä tarvitaan [[kysteiini]]- ja [[metioniini]]-[[aminohapot|aminohapoissa]] [[proteiini]]en osana. Kyseisten aminohappojen väliset sidokset, ''rikkisillat'', mahdollistavat proteiinien sekundaarirakenteen muodostumisen. Myös [[elektroninsiirtoketju]]issa esiintyy rauta-rikki-komplekseja. Kasvi ottaa rikin maasta sulfaatti-ioneina (SO<sub>4</sub><sup>2−</sup>). Rikkiä on maassa yleensä riittävästi kasvin tarpeisiin, mutta lannoitteet kuitenkin sisältävät rikkiä, sillä hivenaineet ovat lannoitteissa sulfaatteina eli rikin yhdisteinä. Rikin puute näkyy kasvissa etenkin nuorten lehtien kellastumisena.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikki”