Ero sivun ”Arabialaiset numerot” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäys ja linkki muualta Wikipediasta |
|||
Rivi 1:
[[File:Var 132.jpg|thumb|right| Eurooppalaiset oppineet kävivät 800-luvulla [[Al-Karaouinen yliopisto]]ssa Marokossa opiskelemassa Arabialaisia numeroita ja matematiikkaa]]
'''Arabialaiset numerot''' (myös '''intialaiset numerot''' tai '''intialaisarabialaiset numerot''') ovat nykyään yleisin tapa esittää [[luku|lukuja]] kirjallisesti. Tässä järjestelmässä luvut muodostetaan numeroista 0–9 sekä desimaalierottimesta, joka on maasta riippuen yleensä pilkku tai piste. Lukuun peräkkäin kirjoitetuista numeroista oikeanpuoleisin on vähiten merkitsevä ja merkitys kasvaa vasemmalle mennessä kantaluvun verran. Eli esim. 123 tarkoittaa samaa kuin 3 + 2 × 10 + 1 × 100. Vastaavasti desimaalierottimen oikealla puolella olevat numerot ilmaisevat luvun osia. Desimaalierotinta ei aina merkitä näkyviin.
Rivi 4 ⟶ 5:
Arabialaisille numeroille on olemassa useampia erilaisia sarjoja [[glyyfi|glyyfejä]]. Laajalle levinnein näistä on Suomessakin käytetty [[eurooppa]]lainen tyyli, joka kehitettiin alun perin Pohjois-[[Afrikka|Afrikan]] maissa ja [[Andalusia]]ssa (nykyinen [[Espanja]]) ja tunnetaan siten myös '''länsiarabialaisina numeroina'''. Tästä alueesta itään, kattaen suurimman osan [[Arabian niemimaa|Arabian]] maista taasen suositaan ns. arabi-intialaisia numeroita, jotka tunnetaan vastavuoroisesti '''itäarabialaisina numeroina'''. [[Intia]]ssa käytetään muodoltaan alkuperäisemmän kaltaisia [[devanagari]]-aakkostoon sovitettuja glyyfejä, joista omalaatuisimmiksi kehitettyjä lienevät [[tamilin kieli|tamilin]] merkit.
Monet eurooppalaiset oppineet kävivät opiskelemassa [[matematiikka]]a [[Fatima al-Fihri]]in vuonna 859 perustamassa [[Al-Karaouinen yliopisto]]ssa ennenkuin Arabialaiset numerot ja nolla olivat vielä käytössä Euroopassa.
== Käyttööntulo Euroopassa ==
[[Image:Talhoffer Thott 140r.jpg|thumb|Saksalainen käsin kirjoitettu sivu Hans Talhofferin vuonna 1459 laatimasta oppikirjasta. Siihen aikaan arabialaiset numerot olivat vielä jokseenkin vähän tunnettuja, mitä osoittaa sekin, että Talhoffer käsittelee niitä samassa teoksessa kuin [[heprea]]laisia aakkosia ja [[astrologia]]a.]] [[Kuva:Petrus Astronomus Astronomical clock in Uppsala Cathedral.jpg|thumb|300px|[[Uppsalan tuomiokirkko|Uppsalan tuomiokirkon]] kelloa esittävä puukaiverrus 1500-luvulta. Siinä on kaksi kellotaulua, joista toisessa on roomalaiset, toisessa arabialaiset numerot.]]▼
▲[[Image:Talhoffer Thott 140r.jpg|thumb|Saksalainen käsin kirjoitettu sivu Hans Talhofferin vuonna 1459 laatimasta oppikirjasta. Siihen aikaan arabialaiset numerot olivat vielä jokseenkin vähän tunnettuja, mitä osoittaa sekin, että Talhoffer käsittelee niitä samassa teoksessa kuin [[heprea]]laisia aakkosia ja [[astrologia]]a.]]
Persialainen tiedemies [[Al-Khwarizmi]] laati vuonna [[825]] [[arabian kieli|arabiankielisen]] oppikirjan ''Laskenta intialaisilla numeroilla'', joka 1100-luvulla käännettiin [[latina]]ksi nimellä ''Algoritmi de numero Indorum''. Euroopassa arabialaiset numerot tulivat ensin tunnetuksi juuri tästä teoksesta. Sen kääntäjä oli muuntanut tekijän nimen muotoon [[Algoritmi]], mikä sittemmin tuli laskentamenetelmiä tarkoittavaksi termiksi. Niiden yleistymiseen vaikutti osaltaan myös Leonardo Pisalaisen eli [[Fibonacci]]n vuonna 1202 laatima oppikirja ''Liber Abaci''.
| |||