Ero sivun ”Hämeenlinna–Anianpelto-rata” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kv
Rivi 5:
 
==Edellytykset==
[[1700-luku|1700-luvun]] alussa [[Ruotsi]] oli kärsinyt suuria aluemenetyksiä [[Suurisuuri Pohjan sota|Suuressasuuressa Pohjan sodassa]] ja Suomea kohtasi venäläinen ylivallan aika, ns. [[iso viha]]. Pinta-alaltaan kutistuneessa Ruotsissa perustettiin tutkijakuntia parantamaan Suomen elinkeinoelämää, sekä erityisesti liikenneyhteyksiä. Jälkimmäinen tarkoitti käytännössä vesiteiden kunnostusta, sekä kanavien rakentamista rahtiliikenteelle sopivaksi. Päijänteen yhdistämistä Suomenlahteen tutkittiin useaan otteeseen, mutta vuonna [[1743]] päättyneen [[hattujen sota|hattujen sodan]] seurauksena [[Kymijoki|Kymijoesta]] tuli uusi rajajoki, joka vain pahenti mm. [[Itä-Suomi|Itä-Suomen]] liikenneyhteyksiä rannikoille päin.
 
Keski- ja Itä-Suomen liikenneolojen parannusta osattiin aluksi suunnitella vain maa- ja vesiteitse, mutta [[1800-luku|1800-luvun]] puoleenväliin tultaessa oli yhä selvempää, että myös [[rautatie]] voisi toimia kannattavana kulkuvaihtoehtona sekä henkilö-, että tavaraliikenteessä. [[Päijänne|Päijänteen]] vesireitin liittämistä [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomeen]] pohdittiin jo Suomen valtion ensimmäisen rautatien, Helsinki–Hämeenlinna-radan suunnittelu vaiheessa [[1850-luku|1850-luvulla]]. Kaksi mielekkäintä ratalinjaus vaihtoehtoa olivat Hämeenlinnasta Anianpeltoon ja Riihimäeltä Lahteen suunnatut radat. Kolmantena vaihtoehtona olisi ollut [[Hollola]]ssa sijainnut [[Vesijärven satama|Vesijärven Lahdenpohja]]. Lahden ja Vesijärven vaihtoehdot edellyttivät kumpikin [[kanava]]n rakentamista Päijänteen ja [[Vesijärvi|Vesijärven]] välille.