Ero sivun ”Castel Sant’Angelo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tietoja, lähde ja kuva |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Mauzoleum_Hadriana.jpg|thumb|220px|[[Hadrianus|Hadrianuksen]] mausoleumi eli Castel Sant'Angelon linnoitus Sant'Angelon sillalta nähtynä. Rakennuksen huipulla on enkeliä kuvaava patsas, josta linnoitus on saanut nimensä.]]
'''Castel Sant'Angelo''' ({{k-fi|Pyhän enkelin linna}}), eli '''Hadrianuksen mausoleumi''', on [[Rooma]]n [[Borgo]]n kaupunginosassa sijaitseva sylinterimäinen rakennus, joka rakennettiin 120–139 keisari [[Hadrianus|Hadrianuksen]] hautapaikaksi. <ref name="Brigitte"> Hintzen-Bohlen, Brigitte s.447-451</ref> [[Keskiaika|Keskiajalla]] hautakammiosta tehtiin linnoitus ja [[paavi]]en asuinpaikka. Nykyään Hadrianuksen [[mausoleumi]] toimii museona (''Museo Nazionale di Castel Sant'Angelo''). Mausoleumiin johtaa [[Tiber]]in ylittävä [[antiikki]]nen silta ''Pons Aelius'', jota kutsutaan nykyään [[Ponte Sant'Angelo]]ksi.<ref name="Brigitte" />
== Historia ==
[[Kuva:Passetto Di Borgo March 2013.jpg|thumb|left|[[Passetto di Borgo]] linnoituksesta Vatikaaniin.]]
Rooman ensimmäisen keisarin [[Augustus|Augustuksen]] itselleen rakennuttamaa mausoleumia, eli [[Augustuksen mausoleumi]]a, käytettiin myös hänen seuraajiensa hautapaikkana, mutta [[Nerva]] oli viimeinen keisari, jonka haudattiin sinne. Keisari [[Hadrianus]] rakennutti itselleen ja vaimolleen Sabinalle ulkomuodoltaan hyvin samankaltaisen, mutta huomattavasti kehittyneemmän, mausoleumin [[Tiber]]in vastakkaiselle rannalle 120–139.
Mausoleumin perustana oli 86,87 metriä leveä ja 12,80 metriä korkea neliskulmainen [[podium]]. Podiumin päältä kohosi 70,10 metriä halkaisijaltaan oleva ja 30,48 metriä korkea rumpu, joka oli päällystetty [[marmori]]lla. Rummun ylle oli kasattu kumpu, josta kasvoi puita. Kummusta nousi pyöreä torni, jonka huipulla oli kullattu pronssinen nelivaljakko. <ref>
Hadrianuksen jälkeen mausoleumiin haudattiin Antoninusten [[hallitsijasuku|dynastian]] keisareita ja sukua, kuten [[Antoninus Pius]] ja [[Faustina vanhempi|Faustina]], [[Marcus Aurelius]], [[Lucius Verus]], [[Commodus]], sekä Severusten hallitsijasuvun edustajia, kuten [[Septimius Severus]] ja [[Julia Domna]], [[Caracalla]] ja [[Geta (Rooman keisari)|Geta]].
Rivi 12 ⟶ 13:
Hadrianuksen mausoleumi liitettiin [[Honorius|Honoriuksen]] aikana 400-luvulla osaksi Rooman puolustusjärjestelmää [[Aurelianuksen muuri]]a. Rooman ryöstäneet [[Alarik]]in johtamat [[visigootit]] tunkeutuivat mausoleumiin ja hajottivat siellä olleet [[uurna|tuhkauurnat]] 410. [[Prokopios|Prokopioksen]] mukaan [[Gootit|goottien]] hyökättyä Roomaan 537 puolustajat heittivät mausoleumin huipulla olleet pronssi- ja marmoripatsaat alas vihollissotilaiden päälle.
Nykyisen nimensä linnoitus sai vuonna [[590]] ruton vaivatessa kaupunkia. Tarinan mukaan [[Mikael (arkkienkeli)|arkkienkeli Mikael]] ilmestyi [[paavi]] [[Gregorius I]]:n rukouskulkueeseen, missä Mikael työnsi verisen miekan tuppeen merkiksi Jumalan vihan loppumisesta. Kiitokseksi tästä paavi kruunasi linnan enkelillä.<ref name="Brigitte" /> Keskiajalla mausoleumista tehtiin [[paavi]]en linnoitus ja [[residenssi]], josta oli suojattu kulkuyhteys ([[Passetto di Borgo]]) [[Vatikaanivaltio|Vatikaani]]n palatsiin ja [[Pietarinkirkko]]on.
== Linnoitus taiteessa ==
Rivi 19 ⟶ 21:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hintzen-Bohlen, Brigitte | Nimeke = Taide&Arkkitehtuuri: Rooma | Suomentaja = Tandem Verlag Gmbh| Vuosi = 2006 | Julkaisija = Könemann |Julkaisupaikka = | Viitattu = 25.4.2013 | Tunniste=ISBN 978-3-8331-2309-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) J. C. Palmes| Nimeke= Sir Banister Fletcher's "A History of Architecture" (sivut 313–314), 18. painos | Julkaisija= Athlone Press | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 0-485-55001-6}}
== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
|