Ero sivun ”Castel Sant’Angelo” versioiden välillä

'''Castel Sant'Angelo''' ({{k-fi|Pyhän enkelin linna}}), eli '''Hadrianuksen mausoleumi''', on [[Rooma]]n [[Borgo]]n kaupunginosassa sijaitseva sylinterimäinen rakennus, joka rakennettiin 120–139 keisari [[Hadrianus|Hadrianuksen]] hautapaikaksi. <ref name="Brigitte"> Hintzen-Bohlen, Brigitte s.447-451</ref> [[Keskiaika|Keskiajalla]] hautakammiosta tehtiin linnoitus ja [[paavi]]en asuinpaikka. Nykyään Hadrianuksen [[mausoleumi]] toimii museona (''Museo Nazionale di Castel Sant'Angelo''). Mausoleumiin johtaa [[Tiber]]in ylittävä [[antiikki]]nen silta ''Pons Aelius'', jota kutsutaan nykyään [[Ponte Sant'Angelo]]ksi.<ref name="Brigitte" />

Mausoleumin perustana oli 86,87 metriä leveä ja 12,80 metriä korkea neliskulmainen [[podium]]. Podiumin päältä kohosi 70,10 metriä halkaisijaltaan oleva ja 30,48 metriä korkea rumpu, joka oli päällystetty [[marmori]]lla. Rummun ylle oli kasattu kumpu, josta kasvoi puita. Kummusta nousi pyöreä torni, jonka huipulla oli kullattu pronssinen nelivaljakko. <ref> {{Kirjaviite | Tekijä= (Toimittanut) J. C. Palmes| Nimeke= Sir Banister Fletcher's "A History of Architecture" (sivut 313–314), 18. painos | Julkaisija= Athlone Press | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 0-485-55001313-6}}314 </ref>

KeskiajallaPassetto mausoleumistaja tehtiinlinnoitus toimi paavi [[paaviKlemens VII]]en:n linnoitusturvapaikkana javuonna [[residenssi1527]], josta oli suojattu kulkuyhteys ([[PassettoRooman diryöstö Borgo]](1527)|Rooman [[Vatikaanivaltio|Vatikaaniryöstön]]n palatsiinaikana.<ref janame="Brigitte" [[Pietarinkirkko]]on./> Linnoitusta käytettiin toisinaan myös vankilana. Kuuluja Castel Sant'Angelon vankeja ovat [[Benvenuto Cellini]], [[Giordano Bruno]] ja [[Alessandro Cagliostro]]. Italian yhdistymisen eli [[risorgimento]]n edellä 1800-luvulla Castel Sant'Angelon poliittisten vankien lukumäärä nousi huippuunsa - 681 vankiin <ref> [http://www.catholicnews.com/data/stories/cns/0704836.htm Catholic News Service 24.8.2007, haettu 4.9.2007] <!-- The number of political prisoners in papal jails swelled during Italy's Risorgimento in the 19th century when revolutionaries fought for the unification of Italy. Nardi said the number of prisoners varied constantly but that one document recorded 681 detainees in 1828. --> Paavien tyrmien poliittisten vankien lukumäärä paisui Italian risorgimenton aikana 1800-luvulla, kun vallankumoukselliset taistelivat Italian yhdistymisen puolesta. Nardin mukaan vankien lukumäärä vaihteli jatkuvasti, mutta yhteenkin asiakirjaan on kirjattu 681 vankia vuonna 1828. </ref>.