Ero sivun ”Krajinan serbitasavalta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 16:
Krajinan alue oli noin [[1500-luku|1500-luvun]] puolivälistä alkaen [[Itävalta|Itävallan]] ja [[ottomaanien valtakunta|Ottomaanien valtakunnan]] rajavyöhykettä, johon muutti ottomaanien hallitsemilta alueilta serbejä. Itävallan suoraan hallitsemaa kruununmaata alue ei ollut. Levotonta aluetta kutsuttiin [[sotilasraja]]ksi. Se ulottui nauhamaisena vaihtelevan levyisenä vyöhykkeenä Kninin alueelta itäiseen Slavoniaan.
[[Jugoslavia]]n nationalismia hyväkseen käyttävä serbijohtaja [[Slobodan Milošević]] valitsi serbien tukialueeksi Kninin kaupungin ympäristön. Milošević halusi irrottaa Kroatian serbienemmistöiset alueet osaksi suunnittelemaansa [[Suur-Serbia]]a. Niinpä kansalismieliset serbit perustivat [[Jovan Rašković]]in johdolla SDS-puolueen halmikuussa 1990. Alueen kansaa alettiin nostattaa kapinaan jo [[1980-luku|1980-luvulla]] mm. lakoin, mutta ilmiliekkiin kapina leimahti vuonna [[1990]] kun Kroatiassa oli pidetty monipuoluevaalit, jotka nostattivat kansallista linjaa ajavan kroaattijohtaja [[Franjo Tudjman]]in maan johtoon. Tudjmanin valtaan päässyt HDZ-puolue muun muassa erotti serbejä Kroatian johtopaikoilta ja painosti muutenkin serbejä. Serbit sanoivat kroaattien pyrkivän luomaan entisesti puhtaan Kroatian, niin kuin fasistine ustasha yritti tehdä toisessa maailmansodassa.
Noin 25% alueen serbeistä lienee kannattanut kapinaa. Serbiasta virtasi aseita ääriserbeille kesällä 1990. Serbiparlametti perustettiin heinäkuussa 1990, ja maltilliset serbijohtajat mm Rašković joutuivat sivuun. Tialle nousivat kovan linjan kannattaja [[Milan Babić]]. Kninin kapinalliset pystyttivät elokuussa tiesulkuja ja ammuskelivat ilmaan Kninin alueen [[Krajinan kapina|tukkivallankumouksessa]].<!-- trunk/log eikä truck revolution--> Kroaatteja alettiin painostaa pois kodeistaan kaupungin ympäristöstä. Elokuussa perustettiin Kninin ympäristöön SAO Kninska Krajina - Kninin Krajinan serbien itsehallintoalue. [[30. syyskuuta]] serbiparlamentti julisti itsehallinnon kaikille Kroatian serbialueille. Krajinan virallinen nimi vaihtui [[21. joulukuuta]] SAO Krajinaksi, Krajinan itsehallintoalueeksi, joka oli mukana Kroatian serbialuieden liitossa. Kninin alueelle perustettiin pian oma serbiparlamentti.
Toisaalla Länsi- ja Itä-Slavonia, [[Baranja]] ja Länsi-[[Srem]] julistautuivat itsehallintoalueiksi vasta Kroatian itsenäistyttyä [[25. kesäkuuta]] [[1991]]. Näiden alueiden kiihottaminen kapinaan Kroatian hallitusta vastaan oli vaikeampaa kuin Kninissä jossa oli [[tshetnikit|tshetnikkiperinteitä]]. [[26. kesäkuuta]] Slavonian alueiden presidentiksi tuli [[Goran Hadžić]]. Lokakuussa 1990 Kninin alue liittyi Kroatian serbialueitten liittoon Pohjois-[[Dalmatia]]n ja [[Lika (Kroatia)|Likan]] kanssa.
Rivi 24 ⟶ 25:
Krajinan itsehallintoalue (SAO Krajina) perustettiin virallisesti [[28. helmikuuta]] 1991. Serbian kansalliskongressi (alueen serbiparlamentti) julisti [[16. maaliskuuta]] Krajinan "itsenäiseksi Jugoslavian sisällä". Joittenkin Krajinan johtajien mukaan tämä merkitsi, että Krajina on Serbian osa. [[19. maaliskuuta]] Kroatiassa pidettiin kansanäänestys itsenäisyydestä. [[1. huhtikuuta]] Krajina julisti eroavansa Kroatiasta liittyäkseen Jugoslaviaan. Tällöin muut Kroatian autonomiset alueet halusivat liittyä Krajinaan ja lopettivat verojen maksun Kroatialle.
Kroatia julistautui tsenäiseksi 26. kesäkuuta 1991 ja serbit aloittivat aseelliset hyökkäykset kroaattikyliin puhdistaen Kininin alueella mm Kijevon kylän. Liittoarmeija ja puolisotilalaliset ääriserbien kuolemanpartiot, cetnikit tekivät raakija murhia ja kiinni jääneitä kroaatteja joutui keskitysleireille. Suurin osa
kroaattiväestöstä kuitenkin karkoitettiin. Kroaatit vastiasivat joillain Kirajina lähellä olevilla paikkakunnilla muun muassa Gospicissa ja Sisakissa omilla puhdistuksillaan, joihin
liittyi siviilien joukkomurhia ja joissa poliisi, armeija ja puolisotilaaliset vapaaehtoiset olivat osallisina.
[[19. joulukuuta]] Krajinan itsehallintoalue julistautui Krajinan serbitasavallaksi Kninin alueen serbijohtaja [[Milan Babić]]in aloitteesta. Krajinan serbitasavalta julisti itsensä itsenäiseksi [[26. helmikuuta]] 1992, jolloin Kroatia oli saanut kansainvälisen vahvan tunnustuksen. Samana päivänä Krajinan serbitasavaltaan liittyivät virallisesti serbien johtamat Länsi-Slavonia, Itä-Slavonia, Länsi-Srem ja Baranja. Krajinan serbitasavalta RSK omi suurimmillaan 17 028 km<sup>2</sup> Kroatian aluetta.
| |||