Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
toivottuja viitteitä |
jäsenmääriä |
||
Rivi 5:
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. Osa liiton jäsenistä pakeni [[Neuvosto-Venäjä]]lle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. Pian nousi kuitenkin karaistunut nuorisoliitto entistä radikaalimpana ja tammikuusta 1919 alkaen julkisena. SSN:n enemmistö suuntautui työväenliikkeen jakautuessa [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) ja sen tukemien suomalaisten julkisten järjestöjen kuten SSTP:n piiriin. Kuudennessa edustajakokouksessa syyskuussa 1919 luokkataistelun jyrkkä linja sinetöitiin SDP:n johdon kannattajien osuuden jäätyä kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivut 142-143.</ref>
Helmikuussa 1921 SSN varmisti jäsenyytensä [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisessa nuorisointernationaalissa]] (KNI). SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa [[Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto|Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton]]. Vuoden 1921 lopussa kilpailevan nuorisoliiton jäsenmäärä oli noin 3 000 samalla kun SSN:n jäsenmaksun oli maksanut 10 647 henkilöä.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 313.</ref> Kyseinen järjestö vaihtoi nimensä SSN:ksi vuoden 1950 edustajakokouksessa.
1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta marxilaisuuden pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.<ref>Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. [http://www.yleinenlehtimiesliitto.fi/julkaisut/optimistien/3.htm linkki]</ref>
| |||