Ero sivun ”Ansa Ikonen” versioiden välillä

Ansa Ikosen suosio ja näkyvyys kasvoivat huimasti hänen läpimurtoelokuvansa ''Vaimokkeen'' (1936) jälkeen. Kriitikot kutsuivat häntä tulevaisuuden lupaukseksi ja pian häneen liitettiin termit "maan ensimmäinen tähti" ja "eurooppalaisen luokan tähti". [[Elokuva-Aitta|Elokuva-Aitan]] lukijat äänestivät Ikosen parhaaksi suomalaiseksi naisnäyttelijäksi vuonna 1938. [[Seura]]-lehti järjesti äänestyksen Suomen suosituimmista filmitähdistä 1941, ja Ikonen nousi kultakorokkeelle. Hän säilytti suosionsa vuosisadan loppuun asti. Ikosen tähtikuvan olennaisia piirteitä oli yhtäältä lyyrinen herkkyys, toisaalta poikatyttömäinen vallattomuus.<ref name="KEE374">Kuin elävinä edessämme, s. 374 ja 375</ref>

 

 

Elokuvan ''Runon kuningas ja muuttolintu'' ensi-illan kynnyksellä Ikosen uraa varjosti [[skandaali]]npoikanen, sillä hän oli juuri avioitunut vastaeronneen Jalmari Rinteen kanssa. Ikonen näytteli teoksen naispääosan, eikä häntä haluttu leimata [[moraali]]ttomaksi. Ennakkomainonnassa asia ratkaistiin esittämällä Ikonen äitinä ja näyttelijättärenä. Isä Jalmari Rinne ei ollut lehtikuvissa mukana.<ref>Kuin elävinä edessämme, s. 376</ref>