TypologisenaRiippumatta jamahdollisesta areaalisenayhteisestä kokonaisuutenaalkuperästä Uralilais-altailaiset kielettai sen sijaanpuuttumisesta ovaturalilais-altailaisista edelleenkielistä käytössävoidaan olevapuhua areaalis-typologisena käsitekieliryhmänä. Vaikka geneettistä suhdetta eikä merkittävää yhteistä sanastoa muuten kuin [[lainasana|lainasanoina]] kielten välillä ei olekaanole pystytty osoitettuosoittamaan, niin uralilais-altailaiset kielet muodostavat [[kielitypologia|typologisesti]] niin selvärajaisen alueellisen yksikön verrattuna ympäröiviin, eri typologioita edustaviin kieliin, että esimerkiksi suomalainen kielitieteilijä [[Juha Janhunen]] on edustanut kantaa, että kyseisillä kielillä täytyy olla yhteinen leviämiskeskus. Näistä [[Turkkilaiset kielet|turkkilaisten kielten]], [[mongolikielet|mongolikielten]] ja [[tunguusikielet|tunguusikielten]] kantakieliä on puhuttu [[Mantšuria]]n alueella, eikä Janhusen mukaan ole suurta mahdollisuutta, että myöskään esikantauralin niiden kanssa samanlainen rakenteellinen typologia olisi voinut syntyä ilman läheistä kontaktia niihin.<ref> Janhunen 2001 (sit. Häkkinen 2012: 98), Janhunen 2007 (sit. Häkkinen 2012: 98).</ref><ref>Janhunen 2009: 61-62.</ref>
Suhteessa ympäröiviin kielikuntiin uralilais-altailaiset kielet muodostavat Juha Janhusen mukaan hyvin selvärajaisen kokonaisuuden, kun ympäröivistä kielikunnista niin [[indoeurooppalaiset kielet]] ja [[sinotiibetiläiset kielet]] etelässä, [[jukagiiriset kielet]] ja [[Kamtšatkalaiset kielet|tšuktšilais-kamtšatkalaisiin kielet]] pohjoisessa kuin myös [[giljakki]] ja [[ainu]] äärimmäisessä idässä edustavat muita typologioita. Samoin kielialueen reunoilla on Janhusen mukaan havaittavissa sekä asteittaista typologista altailaistumista muissa kielissä että altaisten kielten typologista ei-altailaistumista altailaisissa kielissä.<ref name="J62">Janhunen 2009: 62.</ref>
